Perjantaiksi olimme tilanneet eläinlääkärille ajat, kaikki Sheriffit kävisivät näyttämässä itseään. Ihan oikeaa asiaakin meillä oli; Jimiltä otettiin verikoe maksa-arvojen tarkkailua varten. Jone lähti näyttämään karvattomia ja kutisevia kainaloitaan ja Jasu sai ensimmäisen rokotteensa. Ensimmäisenä eteisessä hoidettiin punnitseminen ja kappas saimme jälleen yllättyä, Jasu 6,1 kg, Jimi 11,8 kg ja Jone 12,1 kg. Siis kyllä nyt on annettava periksi, että Jone on taloutemme isoin koira. Tosin Jasun lukemat näin kolmen kuukauden ikäisenä tuntuvat myös aika huimilta. Että siitä saattaakin tulla se kaikkein isoin.
Jimin verikokeiden ottaminen onnistui jälleen todella hienosti. Pidin itse kaveria kainalossa, kun hoitaja otti näytteet. Sitten jäätiinkin odottamaan tuloksia.
Jimin tassu pysyi paketissa hienosti kotiin saakka
Seuraavaksi oli Jasun vuoro nousta pöydälle. Ahneen Jasun rokottaminen kävi nopeasti, eikä pieni herra edes tajunnut saavansa piikkiä niskaan. Juusto emännän kädestä maistui niin makoisalle. Jasu oli muutoinkin kovin haltioissaan hoitohuoneessa, sillä lattialta löytyi edellisiltä asiakkailta pudonneita nappuloita sekä hienoja metallisia esineitä, kuten hoitopöydänjalka. Sitä se sitten kalusi ahkerasti koko visiitin ajan.
Jasun uusi lempilelu
Viimeiseksi nostettiin Jone pöydälle. Jone teatraalisesti esitti kovaa äijää ja ärhenteli sekä murisi ihan totisesti hoitajien tai eläinlääkärin lähestyessä. Mitäänhän ei oltu vielä edes keritty tutkia. Ajattelin ettei käynnistä tulisi niin suuri show, jos kaveritkin olisivat samassa huoneessa, ja isäntä pitäisi Jonen tutkimusten ajan kainalossaan, valitettavasti olin väärässä. Tutkimusta varten Jone jouduttiin rauhoittamaan ja Jone sai nukahtaa isännän syliin rauhassa.
Jonen katsellessa unia, saapuivat Jimin tulokset. Iloksemme kuulimme, että Jimin maksa-arvot olivat normalisoituneet. Oli vain vähän vaikea juhlistaa Jimin parantumista, kun Jone näytti häipyvän tajuttomuuden rajamaille.
Jone nostettiin pöydälle tutkittavaksi ja kaverin pyörittely alkoi. Säälitti kaikkien tutkimusten tekeminen, mutta samalla rauhoituksella tehtiin kaikki mahdolliset tutkimukset. Jonesta otettiin ensin tavalliset verikokeet ja tulokset tulivat Jonen pötkötellessä. Verikokeista ei löytynyt mitään sairautta joka aiheuttaisi karvattomia läikkiä. Eläinlääkäri sitten kertoikin, että meillä olisi kaksi vaihtoehtoa sairauden selvittämiseksi. Päätimme tehdä ne molemmat, ettei sitten myöhemmin tarvitse jossitella. Ensinnäkin Jonesta otettiin lisää verikokeita allergiatestejä varten ja sitten otettiin ihosta koepala tutkimuksiin. Jonen oireet siis voivat johtua joko jostain allergiasta tai sitten se on acanthosis nigra tai jokin muu ihosairaus. Näistä vaihtoehdoista se allergia olisi parhain vaihtoehto, sillä sitä edes pystyy hoitamaan joten kuten. Nyt sitten tuloksia odotellaan joulukuun alkuun. Sinne asti Jonea hoidetaan kotikonstein, eli puhdistamalla ihoa Betadinella sekä Relaxant -hoitoseerumilla ja pitämällä iho mahdollisimman kuivana ulkoillessa.
Kotona meillä olikin väsynyt ja paketoitu Jontsaus, josta kaikilla oli kova huoli
Tässä vielä lisää tuosta taudista joka epäillään olevan Jonella, kopio suoraan Suomen Mäyräkoiraliiton jalostuksen tavoiteohjelmasta (sairaudet):
Acanthosis nigricans "Tätä ihotautia esiintyy lyhytkarvaisilla mäyräkoirilla. Sen aiheuttaa melaniinin lisääntyminen ihossa ja siitä johtuva ihon tummuminen (hyperpigmentaatio). Useat krooniset ihosairaudet aiheuttavat hyperpigmentaatiota, mutta ainoastaan lyhytkarvaisilla mäyräkoirilla se on perinnöllinen sairaus. Periytymismekanismia ei tunneta, se voi olla resessiivinen autosomaalinen tai polygeeninen. Oireet ilmenevät alle vuoden ikäisenä kainaloiden tummumisena ja vähitellen kainaloiden iho muuttuu paksuksi, rasvaiseksi ja karvattomaksi. Muutoksia voi joskus olla muuallakin ihossa. Sekundaarisesti voi tulla myös hiiva- ja bakteeri-infektioita, jotka aiheuttavat kutinaa ja märkivää ihotulehdusta. Diagnoosi voidaan tehdä sulkemalla muut ihosairaudet pois ja ihobiopsian avulla. Hoito on elinikäinen (esimerkiksi sekundaaritulehdusten hoito, kortisoni) ja sen avulla oireet voidaan usein pitää kurissa. Tauti on nykyään harvinainen Suomessa. Jalostussuositus: Sairaita yksilöitä ei saa käyttää jalostukseen".