Kohti vuotta 2014



Joulu takana ja kokonainen vuosi 2014 edessä. Joulua vietettiin kotona ja vain sää oli poikkeava. Harvemmin näillä nurkilla on ollut lumeton ja vesisateinen joulu. 

Onneksi pettymystä kompensoi tällä kertaa onnistunut kinkku, jota herrat saivat kokoonsa nähden paljon, kuten myös laatikoita ja lohta. Oli tullut jemmattua hiukan liikaa syömistä ja sehän on koiraväen onnea se. 

Lahjoja heille oli vähän, johtuen ehkä siitä ettei mikään kestä heidän käsittelyään. Tärkein niistä lienee se, että tarjoan heille 24/7 -palveluita vielä elokuun loppuun saakka. 

Yllätykseksi eläinlääkäri muisti meitä omalla paketillaan; vinkulelulla ja herkuilla. Ehkä olemme kannattaneet niin paljon liiketoimintaa, että olimme pakettimme ansainneet. Kieltämättä hieno ele!

Tällä hetkellä meillä sataa lunta ja eilen jokunen raketti jo tuntui poksahtavan. Inhottavaa niitä koiria kohtaan, jotka pelkäävät tulitteita. Meille tuo oli ihan virkistävää vaihtelua. Muistutusta siitä, että kohta sitä tulee lisää. Toivottavasti kuitenkin suurin osa olisi ammuttu jo alkuillasta, saisi nukkua rauhassa, hyvissä ajoin. Että niin hurjat bileet täällä on :) 

Lupauksia ei vuodelle 2014 tehdä, eipähän tule paineita. Jimmy olisi kiva saada kokeisiin sekä eläinlääkäriin. Kaksi VOI 1 - tulosta tarvittaisiin ja epäilen sillä alkavaa kaihia silmissä. Jonen tilanne allergioiden suhteen saisi pysyä samana. Jasu puolestaan voisi vähän laihtua. Tyytyväisiä ollaan vuoteen 2013, eikä oikeastaan voisi enää parempia asioita kokea, kuin mitä ollaan tällä kokoonpanolla koettu. 

Joka tapauksessa: 
Iloista vuotta 2014 kaikille!

Jo Joulu on...

Valkoparta vanha ukki, 
porollaan tien tukki, 
Jouluaatto glögin tuoksu, 
tontturallejen perässä juoksu. 
Lanttulaatikon imelä tuulahdus, 
hyasintin äitelä aavistus. 
Lasten iloa, 
kinkkua monta kiloa. 
Kynttilän värisevä lämpö rauhan suo, 
katseet kääntyy seimen luo. 
Äiti vielä tuoreet joulutortut leipoo, 
kuusi nurkassa uljaana seisoo. 
Joulupukki lahjat jakaa, 
tontut kurkkii nurkan takaa. 
Riisipuuro myös kaikille maistuu, 
aaton tunnelma nopeasti vaihtuu. 
Ulkona sataa lunta, 
kaikki tämä on kuin unta.


Jouluiloa ja Puhtia Vuoteen 2014!


Herrat vapaana

Heipä hei lukijat!

Tässä linkissä on todella pieni pätkä videota herrojen irrallaan tarpomisesta. Videoiden lisäys on tähän blogiin ollut aina hidasta, työlästä, hankalaa, vaikeaa jne. Varmaan suurin syy on ollut minussa, en ole mikään nero, näissäkään asioissa. Tahtoisin pyytää teitä testaamaan toimiiko linkki ja näkyykö video. Sillä jos se näkyy olen löytänyt todella helpon, jopa naurettavan helpon tavan. Ja saatte uskoa, että videoita tulee ilmestymään enemmän. Jopa riesaksi asti, tahdotte tai ette :) Onneksi katsominen on vapaaehtoista. 



Paras ilma


Eilen oli ehkä kaikkien muiden mielestä huonoin ilma ikinä. Satoi lunta, tuuli, pyrytti jne. Minusta se oli hienoin tilaisuus päästää Sheriffit irti. Ei tulisi varmasti monikaan valittamaan, sillä eihän kukaan fiksu siinä säässä lähtisi ulos. 

Niinpä me marssittiin sitten tuohon lähimetsään. Naks, hihnat pois ja käsky; Saa mennä! Ja voi sitä iloa. Herrat kirmasivat kuin pennut. 

Vihellyksestä takaisin emännän luo syömään nakkia ja sitten taas käskystä mars. Hyppyytin niitä mieleni mukaan ja lihaskuntoa kohotettiin kiipeämällä jyrkkää mäkeä. Aluksi piti jokainen nostaa reitille, mutta siihen se auttaminen sai jäädäkin. Kyllä se mäyräkoira pärjää ja selviää, huonossakin säässä ja maastossa.

Eniten yllätti se kuinka jaloissa nämä pyörivät. Pyrähtivät kauas ja sitten välittömästi vihellyksestä palasivat. Hienoa, näytti jopa siltä ettei kukaan tahtonut jättää mammaa ja taskussa olevia nakkeja.  (Videota on, katson josko joskus saan sen tänne liitettyä.)

Iltalenkki tehtiinkin sitten hinnoissa ja siitä ei sen enempää, kuin vaan vähän purnausta. Sillä aamun ja vuosien opit olivat unohtuneet. Ai että ne haukkuikin jokaisen karvanaaman joka reitille sattui...

Onneksi taas tänään aamulenkki vietettiin rauhallisesti edeten ja tarpoen, lisäksi pääsi vetovoimat käyttöön, sillä rattaat umpeutuneilla poluilla olivat aika raskaat. Onnekseni oli taas kolme vetojuhtaa mukana ja niin sitä vaan mentiin taas mäyräkoiran voimalla ja sisulla eteenpäin. Jos se välillä on väärä rotu, niin joskus se on taas niin täysin oikea.