Jone show elkulla

Odottava asiakas

Helteinen kesä ja ryplääminen vesissä kostautui Jonelle ihotulehduksena. Jo keväällä huomasimme Jonen kainaloista lähtevän karvaa, mutta emme pitäneet sitä vakavana. Kesän kuluessa uimista treenattiin & vahvistettiin ja samaan tahtiin näyttivät karvat häviävän kainaloista. Nahka jo rupesi muuttumaan mustaksi (parkkiintuneeksi) ja siinä vaiheessa kun Jone alkoi nuolla itseään transsissa eikä perusvoiteet saati Bepanthen auttaneet, päätimme tilata ajan eläinlääkärille.

Ilmatäytteinen kauluri ja oikeassa kainalossa pilkottava laikku

Maanantaina ajoimme Jonen kanssa elkulle ja veikkaanpa ettei vierailumme jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ensinnäkin ovesta astuessamme Jone alkoi rähisemään näkemälleen koiralle ja samalla se kaatoi vesikupin siinä touhutessaan. Tiskille päästyämme kaveri oli jo rauhoittunut, ilmeisesti 34 astetta lämmintä vaikuttaa Joneenkin. Päätimme kuitenkin odottaa ulkona varjossa. Elkku tuli kohta hakemaan meitä ja marssimme pienen haukunnan kanssa hoitohuoneeseen. Jonen noustessa pöydälle alkoi välittömästi huutaminen. Jone päätti tehdä kaiken hankalaksi, vaikka elkku vasta tutki karvaa ja nahkaa. Päätin ottaa Jonen syliin jotta elkku sai otettua ihosta näytteet teippiin. Eläinlääkäriä hieman huvitti, sillä Jone parkui kuin syötävä välittömästi hänen lähestyessä koiraa. Samainen eläinlääkäri tutki aikaisemmalla kerralla Jimin ja totesikin ettei tämä koira taida ollakaan ihan yhtä rauhallinen käsiteltävä. Jonella oli ihan selvästi kova show menossa. Jos olisin tiennyt otettavaksi tuon ihonäytteen teippiin olisin voinut tehdä sen kotona ja olisimme säästäneet aulassa odottavien korvia.

Jimin Aqua coolkeeper maastoutuu hyvin helttoihin

Noh tuloksia odotettiin 10 minuuttia ja näytteistä löytyi ihotulehdus sekä hiivaa. Jonen kainaloissa iho on kovilla, sillä kaveri kävelee ihmeellisesti vippaillen ja niinpä sillä on aina ollut ohuempaa karvaa siellä. Sitten on tullut nämä älyttömät helteet ja olemme uittaneet Jonen muutaman kerran päivässä, tietenkin kuivaamatta. Niinpä vesi on jäänyt sitten muhimaan kainaloihin ja vesien lämmetessä niissäkin piilee omat bakteerit. Tänä kesänä koirilla on elkun mukaan useita ongelmia juuri liiallisen uimisen takia.

Viilentävät liivit lenkillä (malli BF-heijastinliivistä)

Jonen tulehdusta hoidetaan nyt sitten kahdesti viikkoon Malaseb vet -pesulla ja lopettamalla uinti vähäksi aikaa. Lisäksi saatiin lääkäriltä kauluri mukaan, sillä kaikki nuoleminen pitäisi estää ettei tulehdus pahene tai leviä. Kauluri on ilmennyt aivan mahdottomaksi normaaleissa askareissa. Ostin sitten ilmatäytteisen kaulurin (muistuttaa pelastusrengasta), mutta senkin käyttöä pyritään minimoimaan. Mikäli pesusta huolimatta oireet eivät lopu joutuu Jone tarkempaan syyniin ja testeihin.

Liivit ovat käteviä myös sisällä

Tuntuu pahalta olla uittamatta koiraa, mutta tälläkin hetkellä ulkona on +34 astetta joten emme selviäisi ilman taukoja edes tuonne rantaan. Ompelinkin koiruuksille pyyhkeestä viilentävät liivit ja ne ovat osottautuneet hyviksi. Kastelemalla ne kylmässä vedessä pysyvät liivit parisen tuntia viileinä ja helpottavat oloa. Lisäksi ostin sen Aqua coolkeeperin ja sitten on tehty "mehujäätä" koiruuksille. "Mehujäät" tehdään ½ litran pakasterasiaan johon laitetaan lihapullia, nakkeja tai muuta herkkua ja sitten vettä päälle ja pakkaseen. Niitä on sitten mukava sulatella ulkona nuoleskellen ja pureskellen. Nappulatkin on laitettu jääkaappiin, sillä ne näyttävät maistuvan paljon paremmin kylmänä. Muutenhan meidän koirien ruoka yleensä tarjoillaan lämmitettynä :)

Joka tapauksessa tästäkin käynnistä saadaan taas tehdä paperit vakuutusyhtiöön, sillä Jonen käynti teki lähes 70 euroa ja shampoo maksoi 28 euroa (250 ml). Onneksi koiruudet ovat vakuutettuja ja onneksi Fennia on tähän asti toiminut oikein hyvin. Jimin aikaisemmat käynnit korvattiin mukisematta, tosin erikoisruoka ei kuulu korvauksen piirin. Ihan ymmärrettävää.

Onkos teillä vakuutukset olemassa?

Sheriffien kovia kokenut pallo


Siellä jossain kaukana oli ne jalkapallon kisat jokunen viikko sitten. Niistä ja niiden aikana meidänkin herrat ovat innostuneet potkimaan palloa. Kuinkahan kovia pelejä pallo mahtaakaan kestää ja missä vaiheessa voi reklamoida tehtaalla pallon laadusta?!

Jone turvallisesti vesillä?!


Vietimme viime viikon helteiden takia mökillä. Sheriffit olivat jopa saaressakin välillä tuskastuneen kuumissaan, mutta väitän niillä olleen silti veden äärellä helpompaa kuin emännällä, työskennellessään toimistossa jonka ilmastointi ei toimi kuin talvisin.

Helteiden paahtaessa vesi lämpesi mukavasti ja Jone tietenkin nautti tilanteesta. Muutamia kauhun hetkiä jouduttiin kyllä valitettavasti myös kokemaan. Jonesta on kuoriutunut sellainen vesipeto jota vesi ei näytä hätkäyttävän. Toivoisin kaverin järkiintyvän seuraavaan kesään mennessä, sillä muutoin taitaa tämä iloinen veitikka aiheuttaa suurta surua vielä tuolla veden äärellä.

Jone on tähän asti vain hakenut keppiä eikä ole muutoin juurikaan uinut. Viime viikon aikana kuitenkin sattui muutaman kerran luvaton veteen hyppääminen, eikä tilanne naurattanut ketään. Ensimmäisen kerran kaveri oli hypännyt laiturilta kävyn perässä ja vajonnut pinnan alle. Onneksi Jone oli pompannut pintaan korkin tavoin.

Toisen kerran Sheriffit jäivät laiturille katsomaan, kun emäntä, mummo ja ukki soutivat mantereelle. Jonelle ei pelkkä katsominen riittänyt, vaan se juoksi suoraan saaren päähän ja lähti uimaan päättäväisesti kohti venettä. Jälleen nuppi oli välillä aaltojen alla, mutta onneksi pieni merihädessä ollut "pelastaja" saatiin nostettua niskasta veneeseen.

Seuraavan kerran nuorempi uimavalvojamme hyppäsi veteen isäntäväen ollessa uimapatjoilla. Pieni pötkelö ui päättäväisesti kohti isännän uimapatjaa jolloin kaveri piti tietenkin käydä nostamassa kyytiin (kuvia tulee myöhemmin). Siellä se sitten napotti kapteenin roolissa isäntänsä selän päällä. Veikkaan että jopa itse Johnny Depp olisi tutissut omassa Jack Sparrown roolissa nähdessään Jonen suorituksen.

Eräällä kerralla soudimme mantereelta saareen ilman liivejä. Juuri sanottuani loppuun lauseen: "uupuu enää, että Jone hukkuu tällä matkalla" kuului loiskaus ja taas veneen kupeella ui pieni punainen mäyräkoira. Onneksi tällä kertaa hihna oli vielä koiran mukana ja saimme pidettyä nenää pinnalla sen avulla.

Totesimmekin viikon aikana ettei Jonea voi veneeseen laittaa ilman pelastusliivejä eikä sitä voi jättää rantaan vahtimatta. Tuskin se toisten veneiden perään lähtee, mutta toisaalta mistäs tuon ajatuksistakaan tietää. Toivoisin jopa, että Jonelle olisi tullut pieni trauma tapauksista, mutta ehei. Entistä kovemmin se näyttää olevan menossa veneeseen tai veteen. Toisin kuin Jimi joka meinasi hukkua heti tultuaan meille. Jimihän istuu keskellä venettä, mieluiten sylissä eikä varmasti kurki laidella. Tosin yhden poikkeuksen sekin teki viikon aikana, istuessaan leuka veneen reunalla.

Ikioma koulutusliivi

Nyt se on tullut, siis tilaamani koulutusliivi! Olisin saanut tilattua liivin Noutajakoira yhdistyksen kautta, mutta tahdoin ehdottomasti liiviini mäykyn enkä mitään muuta rotua. Jättäydyin tilauksesta ja olen hyvin tyytyväinen "suunnittelemaani" tuotokseen. Liivi on siis ihan normaali Berran Pro Light. Koko sattui aika hyvin oikein, otin kaikkein pienimmän (xxxs) joka on oikein hyvä paidan/hupparin päällä. En tiedä saanko kaikkia takkejani mahtumaan liivin alle fiksusti, mutta ainakin suurimman osan vuodesta liiviä voi käyttää kevyemmän varustuksen kanssa. Liivin hinnaksi painatuksineen ja postikuluineen tuli 73,50 €, eli ei mitenkään hirmuisen paha hinta, jos se nyt kestää muutaman vuoden. Olisihan ilman liiviäkin pärjännyt, mutta jossain vaiheessa rupesi tympäsemään, kun kaikkien takkien taskut olivat nappulan murusia ja kakkapusseja täynnä. Nyt toivottavasti saan tavarani mahtumaan liivin taskuihin, joita ehkä olisin kaivannut muutaman enemmän.




Ilo-Willaa täytyy kiittää suhteellisen nopeasta toiminnasta, sillä sain liivini parissa viikossa ja kuvan asettelu oli juuri toivomani. Siitä vaan muutkin tilaamaan uutta vaatetusta syksyä ajatellen. Varustelekalta puolestaan saa oikein hyvin istuvia ja päällä mukavia maastohousuja. Niiden kestävyydestä ei vielä ole omaa kokemusta, kerron sitten vuoden päästä ovatko kestäneet paremmin kuin Seppälän versiot jotka repesivät eräällä metsäkeikalla :)

Älä seiso veneessä tai muista edes liivit




Turvallista veneilyä kaikille!




Veneilyyn ja merillä liikkumiseen asiaa ja ohjeistusta täältä.

Jimin kontrolli


Aloittaessani kesälomani Jimi siis aloitti oksentamaan sappinestettä. Saimme tähän vaivaan kahdet lääkkeet ja nyt molemmat on syöty, kävimme eilen uusinta verikokeissa. Poika antoi ottaa verikokeet hirmu hienosti ja aiheutti jälleen käytöksellään emännässä suurta ylpeyttä. Jälleen koko henkilökunta oli iloissaan tästä pirteästä ja lipovasta höppänästä, joka ei eläinlääkäriä pelkää. Eläinlääkärissä hoitaja ihasteli Jimin lihaksia ja kroppaa ja eläinlääkäri Jimin hajuaistia. Huoneessa oli jossain vaiheessa päivää ollut kissa ja Jimi kuulema käveli taidokkaasti samoja jälkiä. Elkku ehdotti, että tästä tulisi hyvä jälkikoira ja tähän sainkin sanottua koiran jo olevan sitä. Myös odotellessamme aulassa Jimi pysyi suhteellisen hiljaisena eli ei vinkunut jokaisen perään, vaan oli tyytyväinen jotta emäntä rapsutti niskasta ;)

Jimin maksa-arvot olivat koholla viimeksi ja siksipä oli lääkitys. Nyt lääkityksen jälkeen arvot ovat edelleen koholla, eli muutosta ei juurikaan ole tullut. Maksa-arvo on koiralla normaali jos se on 10-100 väliin. Jimillä oli ensimmäisellä kerralla 129 ja nyt 128. Saimme ohjeeksi vaihtaa ruokintaa ja nyt on RC:n hepatic ruokaa ostettu nappuloina ja purkissa. Lisäksi kaiken syötävän tulee olla hyvin sulavaa ja mahdollisimman ystävällistä maksalle. Täytyy siis googlata ihan kunnolla mitä vanhemmalle sheriffille voi syöttää, mistä syystä arvot voisivat olla koholla ja mitä ne pidemmän päälle aiheuttavat. Eläinlääkärin mukaan ei tarvitse olla vielä huolissaan, sillä arvot eivät ole vielä kovin paljon koholla, mutta itse kyllä mietin asiaa.



Kahden tai kolmen kuukauden päästä on jälleen uusi kontrolli jossa katsotaan mitä arvot sitten ovat. Maksa-arvot ovat voineet olla jo pitkään koholla tai sitten ne ovat nousseet siitä oksentelusta, eivätkä ole vielä normalisoituneet. Myös sydänvika voi aiheuttaa maksa-arvojen nousua, mutta vielä syy on selvittämättä. Toivotaan että se selviää ruokavaliolla ja ajan kanssa ihan itsestään. Nyt täytyy vaan täyttää paperit vakuutusyhtiö varten ja toivoa, että kaikki kuitit hyväksytään ja korvataan sellaisenaan.

ps Eläinlääkärin vaa'alla selvisi Sheriffien viralliset painot; Jimi painaa 11,1 kiloa ja Jone kaikkien yllätykseksi 11,5 kiloa. Kumpaakaan ei pidetty lihavana eikä lukemaa kauhisteltu, vaan molempia pidettiin lihaksikkaana joten sanokoot näyttelytuomarit nyt sitten mitä vain, me emme hätkähdä.

Ihana helle!

Kannatti palella talvella, jotta saimme näin loistavat helteet. Tosin mittarin noustessa + 30 asteeseen joutuu jo vähän pysyttelemään varjossakin. Sheriffit ovat nauttineet täysillä auringosta, lämmöstä ja loikoilusta. Kunnolliset lenkit on unohdettu ja kävelemme ainoastaan rantaan ja takaisin, mutta vielä ei ole suuremmin ylimääräistä energiaa kertynyt.

Koirakoulun olemme jättäneet myös käymättä, sillä koulutus on asfaltoidulla parkkipaikalla johon paistaa aurinko täydeltä terältä, vielä illallakin. Liikunta ja älyllinen toiminta on lähes nollassa, koska emäntäkin on paiskinut päivät kuumassa toimistossa kiireen keskellä, eikä enää illalla jaksa juuri keksiä ohjelmaa. Olemmekin hakeneet uusia haasteita tarjoilemalla nappulat silloin tällöin takapihalle heitettynä ja eräänä päivänä annoimme pojille suoraan pakkasesta "pähkinän" purtavaksi. Jäiset luut aiheuttivat suurta iloa ja hämmästyneisyyttä...


Mitä tehtäis?

Mitä tää on? Ihan hyvää, pitääkö tätä nuolla?

Hampailla se pienenee, ei lipomalla!

Sheriffit testaa kasviskorvia

Taloudessamme koirat saavat harvoin suurempia herkkuja. Siankorvat ovat jokseenkin ällöjä eikä niitä ole paljon ostettukaan. Varsinkin erään kerran siankorvista löytyneet madot ovat vähentäneet kuluttamista, eivätkä koiratkaan ole osanneet valittaa asiasta. Ne ovat tyytyväisenä pureskelleet Dentastixejä. Nyt kuitenkin löysin eläinkaupasta ihan oikeilta siankorvilta näyttäviä kasviskorvia. Nämä korvat näyttivät maistuneen paremmin kuin aidot, eikä emäntääkään ällöttänyt haju tai rasvaisuus. Tosin hinta oli tavallista kovempi 2 € / korva, mutta harvakseltaan voihan noita ostella. Korvat nimittäin tulivat syötyä kokonaan ja jopa ilman avustusta!

kasviskorvat

jopa Sohville näyttäis maistuvan

Jimmy haltioituneena