Hyvä poika, hienosti seisot!

Eräs juttu mitä ollaan viime aikoina harjoiteltu temppujen lisäksi on paikallaan patsastelu. Tätä juttua ollaan välillä harjoiteltu kovinkin innokkaasti, välillä taas vähemmän innokkaasti. Mitään koulutusta tähän en ole saanut ja asento onkin katsottu toisten mäykkyjen kuvista.

Jone on omaksunut seisonnan yllättävän hyvin. Se näyttää (varsinkin kotosalla) pysähtyvän täysin käskyn saadessaan. Jimi puolestaan on hieman rauhattomampi, mutta se osaakin sitten liitää hihnassa. Tässä iloksenne otot tuoreimmista seisonnoista:


Chesthill's Korona

Hakiavan Ganymedes

3 kommenttia:

11. tammikuuta 2010 klo 21.04 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Sheriffien kasvattajat saivat kyseiset kuvat tarkkailuunsa.

Jimillä on parannettavaa ja kuva uusitaan tulevaisuudessa. Takajalat eivät ole oikein, mutta onhan tässä aikaa elokuuhun saakka harjoitella.

Jone puolestaan seisoo aivan oikein.

Kiitos rakentavasta palautteesta Heli ja Hanna!

14. tammikuuta 2010 klo 0.05 MM kirjoitti...

Noitten takajalkojen kanssa kannattaa olla tarkkana, kun helposti tulee takakorkea vaikutelma, eli pylly nousee korkeammalle kuin säkä. Kyllä se siitä, kun oma silmä harjaantuu ja koira tottuu seisomaan ryhdikkäästi. :) Maurin kanssa oli sama "ongelma" silloin kun alettiin harjoittelemaan näyttelypönötystä. Nykyään (noin tsiljoonan harjoituksen jälkeen) ukkeli osaa ottaa hyvän poseerauksen, vaikka itse joudunkin takajalkoja hieman asettelemaan. Ei jaksa olla niin pro, että opettaisi koiran jäämään suoraan liikkeestä oikeaan asentoon. :P

Mutta Jonehan seisoo kuin vanha tekijä! Ihanan tarkkaavainen katse tuolla hurmurilla. :)

16. tammikuuta 2010 klo 21.23 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Mauri: Kiitos kannustavista sanoista. Jone jostain syystä osaa olla aina pysähtyessään kohtalaisen hyvässä asennossa. Odottaessaan ruokakuppiaan se yleensä on asennossa. Toivottavasti on myös 7.2. En tiiä miten saan sen kävelemään kunnolla siihen Enon näyttelyyn mennessä.

Jimiä on vaikea saada seisomaan kunnolla. En jotenkin itse osaa katsoakaan sitä seisottaessa. Ollaankin harjoiteltu nyt peilin edessä. Kaikkein parhaiten se onnistuu silloin kun saan pojan vähän liikkumaan eteen ja seisautettua sitten kun jalat näyttää olevan suht ok. Molemmat suuttuvat, jos jalkoja mennään asettelemaan. Tyypillisiä äijiä, niitähän ei neuvota turhan takia.