Tässä valitaan oma lelu, se onkin erityisen vaikeeta tällä kaksikolla. Miettikääpä jos nämä pääsisi jollekin leluosastolle valitsemaan suokkinsa...
Tämmöisiä niistä kuitenkin leikin jälkeen tulee, silmättömiä ja muutenkin hengettömiä. Lelukorista löytynyt jäniskin (keskellä) kelpasi välillä touhuiluun.
5 kommenttia:
Tuossahan on tilanne niin kuin mulla karkkikaupassa :P Pitäähän sitä tietysti tutkia mikä on se paras vaihtoehto... Ja aika komea on tulos leikin jälkeen, tutunnäköisiä raatoja :D
Ei ole helppoa koiran elämä. Aikamoinen taklaus Jonella. Mauri yrittää yleensä vain haalia mahdollisimman monta lelua suuhunsa kerralla. Ahne pikku possu. :)
Sunan ja Mauri: Elämä on täynnä valintoja. Ainahan kaverin lelu on parempi kuin oma, vaikka kuinka yrittäisi tarkkaan valita joukosta sen parhaimman. Loppujen lopuksi ei taida mikään olla tarpeeksi kestävä. Lelut pitää saada hirmuisella vauhdilla paloiteltua ja sitten noita raatoja jemmaillaan joka puolelle asuntoa.
Jone käyttää jälleen tässä tilanteessa röyhkeyttään huomaamattaan hyväkseen. Sama taktiikka sillä näyttää olevan joka asiassa. Jos se olisi ihminen voisi siitä sanoa, että se pääsee pitkälle jo pelkällä asenteellaan & häikäilemättömyydellään. Toisaalta ei se varmaan ees aina tajua kuinka röyhkeä ja omaan napaan tuijottaja se on.
Ihanaa! :D Jone oli näköjään alusta alkaen valinnut suosikkinsa mutta Jimi onkin vähän tarkempi lelun ominaisuuksista? :D Välillä itsekin toivon, että meillä tuhoutuisi noita leluja, nyt kun 2 vuoden aikana on joutunut heittämään vain 3 lelua pois niin rupeaa olemaan paikat vähän täynnä. :D
Iloista Juhannusta!
Nelli: Ei meillä vaan mikään säily. Kolmen vuoden aikana on heitetty aika monta pehmistä silppuina pois. Nelli voikin laittaa postitse tänne ne joista tahtoo eroon : )
Lähetä kommentti