Vastaava rakennusmestari valvoo tiukastiHelteet ovat verottaneet liikkumista koirien kanssa, siispä jotain muuta aktivointia on pitänyt keksiä koirille sekä itselle. Eräänä päivänä siis kävin hakemassa tuosta läheiseltä sahalta vähän puutavaraa. Palvelu pelasi ja tuolta käyn jatkossakin ostamassa sahatavaraa, mikäli sellaista tarvitsen. Sain suurimman osan rimoista sahattuna määrämittaansa, lisäksi ne kannettiin ja pakattiin autoon eikä edes tarvinnut jonottaa. Kerrassaan hienoa! Hintaa häkille tuli vain 4,40 euroa (rimojen verran), sillä ruuvit ja verkko olivat vanhoja jämiä.
Mikään hieno rakennelmahan tuosta ei tullut, mutta kani on pysynyt siinä ja tykännytkin ulkoilla. Siispä se täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset. Toisaalta helppohan tuota oli tehdä yksinkin, kun oli kolme työnjohtajaa paikalla. Välillä kyllä pelotti sattuuko vasara putoamaan "pomon" päähän, mutta kaikista läheltä piti tilanteista selvittiin säikähdyksellä.
Osa lautapojista on jo hellittänyt otettaan
Valmis tuotos
Tuon iloisempaa ilmettä on kanilta kait turha odottaa
4 kommenttia:
Kyllähän kanit ulkoilusta pitävät. Meidän Ronjalla ja Ranella (leikattu uros)oli kanssa iso ulkoaitaus missä ne tykkäsivät viettää aikaansa.Tosin yöksi nostin ne aina sisälle. Jos ei muut niin itikathan ne olisivat syöneet. Terveisin M-L ja Ossi
Homma sujuu, kun on hyvät asiantuntijat mukana.
Koiran aktivoinniksi riittää joskus näköjään maisemanvaihdos. Olemme reissussa ja Arttu tuntuu olevan ihan puhki paitsi helteestä, myös siitä että on saanut nuuskutella lyhyellä lenkillä oikein kunnon heinäpellon myyrät-hiiret-puput-peurat, mitä jälkiä sitten sieltä löysikään, innostunutta puuhaa näytti olevan.
Kiva, että teillä emäntäkin sai aktivointia ja kani hienon aitauksen :)
PS: täällä Etelä-Suomessa kukkii "jokin", koska Artun kainalot, tassut ja korvat jne... Palaamme asiaan, kun on palattu kotiin. En usko enää stressiä syypääksi, koska sama reaktio tuli viime kesänä juuri samaan aikaan, samalla vyöhykkeellä. Reissattu on muulloinkin, puhtain kainaloin.
Marja-Leena ja Ossi: Sohveliini on täysin sisäkani, mutta kyllä se näköjään oppii ulkoilemaankin. Enää ei vain seiso häkkiään vasten odottaen ihmistä seurakseen.
Olli: Juuri näin. Oli homma sitten mikä tahansa.
Mai: Meillä harrastetaan näitä lähialueen retkiä juuri maisemanvaihdon vuoksi. Koira polveutuu sudesta ja niiden pitäisi tykätä vaeltaa ja vaihtaa maisemaa. Tosin Jimillä on aina hirmuinen kiire, kun pitää nähdä uudessa paikassa kaikki mahdollinen. Jone taas tahtoisi keskittyä hajuihin, eikä keskittyä niihin maisemiin. Jasu puolestaan tutkailee vähän ja enemmän kyhnöttää ja kyselee täytyykö vielä kävellä. Eilisellä kaupunkikävelyllä törmättiin vossikkaan. Siinä sitä olikin ihmettä kerrakseen :)
Lähetä kommentti