Äijätkin joutuvat joskus "kärsimään" komeutensa eteen

Tässä eräänä päivänä ajateltiin pitää itsestä huolta ihan ajan kanssa. Jimistä lähtee hirmuisesti karvaa joten Furminator oli paikallaan. Loput karvat sipisteltiin hanskalla jossa on kumiset nystyrät harjana. Ensimmäistä kertaa jopa Jone antoi harjata itseään, tosin Furminatorilla kaverista ei irtoa mitään.

Kylläpä harjaus rauhoittikin vikkelät tassut

Sitten leikattiin kynnet. Yritämme leikata kynnet viikoittain ja se onkin tuottanut tulosta. Enää ei tarvitse kenenkään puntuilla eikä itsellekään tule tuskallisen kuuma. Täytyy vaan muistaa, että molemmilla koirilla on aivan oma tyylinsä kynsien käsittelyyn. Jimin pitää istua ja tassuja saa koskea hellästi. Liika puristaminen saa Jimin hermoilemaan. Jone puolestaan täytyy ottaa syliin selälleen. Siinä se sitten antaa rauhaisasti leikata jokaisen kyntensä. Makupala tulee jokaisesta saksin napsauksesta ja yleensä kerkiänkin leikata jo uuden kynnen, kun entisen palkkaa ollaan vielä syömässä.

Jimin tyyli

Jonen tyyli

Sitten puhdistettiin hampaatkin. Meillä on sellaista Virbacin eläimille tarkoitettua hammastahtaa. Muistaakseni maku on kana ja se näyttääkin maistuvan oikein hyvin. Harjaaminen unohtuu valitettavasti todella usein, mutta silloin kun muistan, ollaan siitä oikein innoissaan. Harjana on sellainen sormeen pujotettava koiralle/kissalle tarkoitettu pehmeästä kumista valmistettu harja. Hampaiden lisäksi puhdistettiin toki korvat. Se onnistuu tavallisella vessapaperilla. Paperia laitetaan sormen ympärille ja sitten puhdistetaan varovasti korva. Korvia vartenkin olisi omat aineensa, mutta ainakin meillä tämä vessapaperilla puhdistaminen on toiminut.

Tahnaa, enemmän tahnaa

Jopas hampaat valkaistuivat

Viimeiseksi sipaistiin tassuihin tassuvahaa pehmentämään anturoita. Vaha näyttää olevan toinen oikein maistuva terveydenhuolto tuote.

Eiköhän se jo riitä

Tähän mattoon on tainnut jäädä vähän tassuvahaa

Tässä olikin nämä äijämäiset tavat jolla ulkonäköä pidetään liikunnan ja ruokavalion lisäksi yllä.

Mites teillä tehdään kauneuden / komeuden eteen?

19 kommenttia:

17. helmikuuta 2010 klo 19.01 Marja-Leena kirjoitti...

Kaikki muut temput tehdään mutta tunnustan, että hampaita ei pestä. Väitän kuitenkin, että Ossin hampaat ovat varsin valkoiset ja hammaskiveä ei löydy. OK Ossi syö joskus sellaisia hammasharjan näköisiä dental stickejä myös muun jyrsimisen lisäksi että ehkä se korvaa hampaiden pesun?

Tassuvahaakin isketään joskus mutta tuntuu että se katoaa välittömästi suuhun.. Ja selälleen Ossia ei saa. Tosin joskus rapsutettavaksi ja sitten tuo nukkuu sängyllä selällään ja röteesti jalat levällään.... Terveisin Ossi ja M-L

17. helmikuuta 2010 klo 19.12 Riitu kirjoitti...

Huh, emäntä ei juurikaan ole nähnyt paljon vaivaa kauneuteni suhteen :( Kerran viikossa raakaa kanamunaa, ruokaöljyä, ja muutenkin ruokaa katsotaan mitä tarjotaan. Kynnet tietysti leikataan säännöllisesti, korvat putsataan varovasti pumpulitupolla ja hampaille Dentastiksiä tai muuta kovaa purtavaa, oikea ydinluu onkin saanut kovaa kyytiä, vaikka emäntä inhoaakin sen jälkeen pusujani.

Mutta nyt emäntä innostui tosta kumihanskasta. Illalla klo 19 ei enää asiaa voinut auttaa kovinkaan hyvin joten hän keksi PUUTARHAHANSKAT! Minut heivattiin kesken metsästysunien ammeeseen ja alettiin silitellä! Silittelystä pidän toki, mutta tuntuu kyllä sylissä huomattavasti miellyttävämmältä. Ei kiitos moisia ideoita enää, mieluummn sellaisia mistä pienet mäyräkoirat todella tykkää, mutta niinhän ne sanoo että kauneuden tähden täytyy kärsiä! (Sopis emännänkin vilkaista peiliin) Emäntä kyllä tykkäsi, sillä montaakaan vetoa ei tarvinnut kun ammeen pohja oli saanut uuden peitteen... Mutta meillä ollaan huolestuneita minun hilseilystä, onkos teillä siihen konsteja?

17. helmikuuta 2010 klo 20.34 Kisu kirjoitti...

Miehenne vaikuttavat tyytyväisiltä :)

17. helmikuuta 2010 klo 21.53 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Marja-Leena ja Ossi: Luiden pureskelu epäilemättä auttaa hampaiden hoidossa enemmän kuin pesu. Taitaa meilläkin pesu kohdistua lähinnä kulmahampaisiin sekä tahnan nuolentaan. Näin kuitenkin saa vaivihkaa opetettua sen ettei suun tönkäminen ole mitään ikävää, vaan oikein maistuvaa.

Selälleen kellautusta meillä ollaan tehty pennusta asti. Ja meidän koiria saakin muokata, sillä ne nauttivat hieronnasta. Mitään hierontaa liittyviä kursseja en ole käynyt, mutta varovainen lihasten nypläys tuntuu kelpaavan. Siinä samalla koiraa tulee väänneltyä ja käänneltyä, lisäksi koira oppii luottamaan emäntäänsä.

Riitu: Jossain vaiheessa meilläkin ollaan syötetty raakaa kananmunaa, mutta paistettuna taitaa maistua paremmalta :) Joskus on käytetty lohiöljyä sekä merilevää. Hilsettä ei ole juurikaan esiintynyt, joskus stessaavan pallotelun jälkeen Jonesta näyttää oikein pullahtavan selälle hilsettä. Jimi puolestaan jossain vaiheessa käydessämme koirakoulussa hilseili. Meillä ainakin se on ollut stressiin liittyvää.

Tuo puutarhahanskahan on toiminut vallan hienosti, vielä kun ottaa huomioon kellonajan.

Kisu: Parempi olisikin näyttää tyytyväisiltä. Näiden karvakuonojen eteen kuitenkin yritetään tehdä kaikkemme. Nytkin saavat nukkua takan lämmössä.

17. helmikuuta 2010 klo 22.31 Anna kirjoitti...

Meillä pidetään aina välillä kauneudenhoito/ tyttöjeniltoja, joissa isukki saa olla mukana. Ensiksi vuorossa Alman inhokki: suihku. Korvat putsaillaan, mistä Alma vaikuttaisi tykkäävän, kynnet leikataan ja sitä Alma sietää. Meilläkin on aika paljon noita luita, koko ajan jyrsii. En ole löytänyt yhtään harjaa mikä toimisi tuohon Alman turkkiin! On niin sileä ja silkkinen, ettei harjaan tartu mitään...

17. helmikuuta 2010 klo 22.43 MM kirjoitti...

Munkin piti tehdä samanlainen päivitys Maurin komeudenhoidosta, mutta ehditte näköjään ensin. :) Komeudenhoitohetkiä harrastetaan meilläkin säännöllisesti. Viimeksi eilen tuli harjattua Mauri jo toistamiseen viikon aikana. Taitaa olla joku sulkasato käynnissä, kun karvaa irtoaa ihan järkyttäviä määriä. Normaalisti tuota harjataan ehkä 2 kertaa kuussa. Kesään mennessä ollaan varmaan kaljuja! :O

Kynsien leikkuu on Maurin mielestä maailman toiseksi kamalin asia, mutta onneksi alistuu kiltisti kohtaloonsa, joskin hirmuisen jännitystärinän kera. Mieluisin kynsienleikkuuasento olisi Jonen tyylisesti sylissä, mutta emännällä pitäisi olla mallin sääret, että tuo syliin enää mahtuisi. Maailman kamalin asia onkin sitten korvien putsaaminen. Mauri lähtee nopeasti karkuun jo pelkän putsariainepullon nähdessään. Meillä on käytössä semmoinen suihke mitä plirautetaan korvaan, sitten hölskytellään korvan juurta ja lopuksi annetaan koiran ravistella päätään.

Hampaita meillä ei harjailla ollenkaan. Mauri saa aamupalansa yhteydessä lusikallisen Plaque Offia ja syö päivittäin luita, joten ne hoitavat putsauksen laiskojen isäntien puolesta.

18. helmikuuta 2010 klo 9.40 Aikku kirjoitti...

Olli tuli meille (siis nyt Australiassa seikkailevalle tyttärelleni) 1v 5 kk ikäisenä. Ollille ei ollut opetettu tapoja tai komentoja. Kynnet oli leikkaamatta ja rokotukset rästissä. Kasvattajallakaan ei ollut tietoa siitä, ettei pojan kasvatus ollutkaan sitä mitä pitäisi olla. No, Olli sai uuden kodin ja tyttärestäni tomeran kouluttajan ja kasvattajan.

Tällä hetkellä koko komeutta hoidetaan näin: Sisäisesti turkkia hoidetaan lorauttamalla rypsiöljyä kerran päivässä ruoan sekaan. Ulkoisesti turkille ei tarvitse juuri mitään tehdä.
Hampaita ei pestä, mutta dentalstickejä ja puruluita harrastetaan senkin edestä.
Korvat putsataan tarvittaessa, mutta näin talvisaikaan näyttävät pysyvän paljon puhtaampana kuin kesällä.
Kynsienleikkuu onnistuu isännän sylissä selällä maaten, jokaisen leikatun kynnen jälkeen saa nappulan! Tassuvahaa pakkasilla ja siinäpä se.

Kun jotain toimenpidettä aloitetaan, Olli huomaan jo "tänne" komennosta, että nyt taas jotain emännällä mielessä. Poika ryömii matalana ja hitaasti luokse ja käy sitten makaamaan katsoen anovasti silmiin: "eihän taas putsata korvia tai laiteta tassuvahaa?"
terkuin Aikku ja Olli

18. helmikuuta 2010 klo 18.35 Tuula kirjoitti...

Tännehän olikin tullut monta hurmaavaa sheriffipostausta sitten viime visiittini, kiitos niistä ^_^.
Meilläkin hiljakkoin hoideltiin äijäkauneutta: Siippa pääsi liian pitkistä hiuksista ja Onnikoira liian pitkistä kynsistä. Kerta viikkoon olisi hyvä tahti kynsien kanssa, helposti menee kyllä kaksi viikkoa.

18. helmikuuta 2010 klo 19.40 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Alma: Mekin tykätään pitää ns. tyttöjen iltoja jolloin tälläydytään. Suihkuun meillä ollaan menty vain kerran. Jimi pelkää vettä ja Jone puhdistaa itsensä uimalla sekä lumessa pyörien. Onneksi rapakeleilläkin riittää pelkkä pyyhe. Jonestakin lähtee tosi vähän karvaa, mutta tuohon kumihanskaan sitä tarttui yllättävän paljon. Parempihan se on aina mitä vähemmän sitä karvaa irtoaa.

Mauri: Jimilläkin on parhaillaan karvan menetys päällä. Furminator saisi kynittyä koko koiran, joten harjausta ollaan vähän rajoitettu. Lisäksi Jimi aloitti jälleen syömään Biorion -tabletteja.

Meillä kaikki hoidot tapahtuu yllättävän mielellään. Hännät vispaa jo kynsisakset nähdessä, kun tietävät saavansa nappuloita. Tosin samoja ne syö lenkilläkin ;) Eli edes mitään niin herkkua eivät ansaitse.

18. helmikuuta 2010 klo 19.49 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Olli: Voi Ollin menneisyyttä. Onneksi pojalla on nyt kaikki hyvin, riittävästi rajoja & paljon rakkautta. Tosin menneisyyden takia olette varmaan joutuneet aloittamaan vaikeamman kautta koulutuksen ja muun. Pentu on kuitenkin kuin avaamaton kirja, aikuisella koiralla on jo omat pinttyneet tapansa.

Tuota rypsiöljyä voitaisiinkin kokeilla heti lohiöljyn loputtua. Ihmisillekin suositellaan lusikallista öljyä päivittäin (täytyy tarkistaa ensin mitä öljyä) joten voitaisiin ryhtyä kuurille kerralla koko porukka.

Tuuluska: Näin auringon näyttäytyessä tuntuu olevan enemmän virtaa, toisaalta taas on ollut hyviä aiheita blogiin. Toivottavasti jälleen alkanut pakkanen lauhtuu nopeasti ja päästään kuvailemaan luontoa mahdollisimman pian. Reissu Kolin maisemiinkin on jo sovittu.

18. helmikuuta 2010 klo 22.00 Riitu kirjoitti...

Käytätkö myö meillä lyhytkarvaisilla Furminatoria? Emännästä se meni vähän hukkaan, joten jaossa yksi ylimääräinen... tuo öljyjuttu täytyy varmaan ottaa jokapäiväiseksi meille kaikille.

18. helmikuuta 2010 klo 23.07 Marja J kirjoitti...

Meillä viikottaisiin rutiineihin kuuluu vielä peppujen tarkastus. Tässä herkässä ja intiimissä jutussa helpottaa suunnattomasti pesuhuoneen peppuherkkupurkki, josta saa nameja palkaksi herkkien alueiden rassaamisesta.

Niinpä kaikki kolme suorastaan juoksevat pepun tarkastukseen. Kaikilta olen itse jopa puristanut anaaleja tyhjiksi, mutta vältän hommaa etteivät nuo ihmerauhaset aivan laiskoiksi heittäytyisi.

Pyrylle korvien rassaaminen on ikävä homma, mutta Miro suorastaan tyrkyttää itseään tutkimuspäydälle. Niinpä korvat putsataan, vaikkei olisi syytäkään.

Ja kaikilta sujuu kynsien leikkaus nykyisin tosi helposti - emäntä pitää koiruuksia sylissä ja isäntä leikkaa. Nora ei ole koskaan tykännyt hommasta, mutta kilpa mamman syliin on kova, sillä saahan niitä herkkuja! Tuoli täytyy ottaa valmiiksi takapuolen alle, ettei Miro kerkiä siihen hyppäämään.

Hampaita harjaamme sormella ja talouspaperilla, mutta aineet on nameja! Nykyisin putsaan korvat ceridal-öljyllä, joka maistuu koirille etenkin vanulappuihin uutettuna. Minusta tuntuu, että ainakin meidän koirat inhosivat korvaputsien pirtsakoita hajuja.

Ja trimmaukset ovat sitten oma lukunsa.....

Ihan näyttivät Jone ja Jimikin nauttivat!

19. helmikuuta 2010 klo 10.54 Aikku kirjoitti...

Joskus todellakin Ollin nuoruutta miettiessä tulee tippa silmään, mutta kun eilen illalla köllöteltiin vierekkäin sängyn päällä, Olli oli niin onnellisen näköinen, että tiedän pojan ainakin nykyään nauttivan elämästään. Tosin tänä aamuna -30 asteen pakkasessa ulkoilu ei ollut nautinto kenellekään!

19. helmikuuta 2010 klo 21.50 Arttu kirjoitti...

Tästä kauneudenhoitopäivästä innostuneina, Arttu sai koko käsittelyn perjantai-illan kunniaksi.
Kynnet: otimme hiukan uusia oppeja Sheriffeiltä, ja kas kummaa, homma onnistui emännältä pitkästä aikaa omin avuin ja koiralta ilman suurta vollotusta!
Turkki: kumisuka ja nihkeä säämiskän tapainen pyyhintä. Koira kiiltää :) Ja karvaa irtoaa, hanska ostetaan heti kun kauppa on auki!
Tassut: tassuvoidetta hierottiin ilman vastaväitteitä joka anturaan.
Korvat: pumpulipuikot kostutetiin siihen apteekin korvissa hölskytettävään litkuun, ettei tarvinnut ennen pakkaslenkkiä kaataa korviin liikaa kosteutta.
Lihakset: kevyttä pyörittelyhierontaa.
Kahva: (ai, että mikä... no SE!) Betadine-huuhtelu tilapäisen "rähmimisen" poistamiseksi. Tehosi viimeks muutamassa päivässä.
Perjantai-illan koirahoitola maastoutui hoitojen jälkeen olkkarin lattiamatolle katsomaan netti-tv:tä. Kaunistunut koirakin katseli pää kallellaan ruudulla liikkuvia systeemejä :)

21. helmikuuta 2010 klo 9.21 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Riitu: Furminator on ainakin vielä havaittu Jonen lyhyelle turkille huonoksi. En tiedä milloin se meinaa ryhtyä vaihtamaan kunnolla karvaa. Siitä on lähtenyt yllättävän vähän koko ajan, tuo hanska on auttanut niihin muutamiin sipaisuihin todella hyvin.

Marja: Ai niin kun teillä on tämä oma peppu tarkastuskin. Onneksi meillä ollaan siltä säästytty, varmaan saattaisi tulla herkästi ryppy emäntä & koira rakkauteen.

Täytyy käydä jossain vaiheessa ostamassa tuota öljyä. Suurimmat kököt kyllä jäävät paperiinkin, mutta öljytty vanu saattaisi tuntua vieläkin mukavemmalta.

Isäntä ei meillä uskalla koskeakaan kynsisakseihin. Olen siis joutunut selviytymään aika pitkältä itsekseen, mutta onnekseni se sujuu rimpuilematta.

Olli: Meillä pakkasta oli enää -23, mutta tuulee. En tiiä miten saan karvakuonot jälleen ulos. Sään vaihtelut tuntuvat aina olevan minun keksintöni.

Mai: Hieno, että olemme innostaneet. Vielä hienompaa on kuulla, että saksinta onnistui ilman pyristelyä tai ilman mielipahaa.

Betadine on ihan uusi juttu meille. Onneksemme olemme säilyneet aika vähillä hoidoilla sekä lääkkeillä. Laitetaan nimi muistiin, jos jossain vaiheessa tarvitaan kyseistä tuotetta.

21. helmikuuta 2010 klo 21.16 Nelli kirjoitti...

Komiat on teidän rutiinit!
Meillä (yritetään tehdä näin) leikataan kynnet, putsataan korvat ja pestään hampaat kerran viikossa. Turkkia sitten harjaillaan vähän harvemmin aina tarpeen mukaan. :) Hommat sujuu rutiinilla (lauletaan hummaniheitä), paitsi hampaiden pesemisestä Nelli ei tykkää. Sitä ollaankin harvennettu ja annetaan sen takia Nellille päivittäin dental-luu.

22. helmikuuta 2010 klo 6.04 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Nelli: Taitaa olla meillä nuo koiruudet jotka hoidetaan parhaiten. Oma kauneus onkin kateissa, pitäisi varmaan tehdä suunnitelma sen hoidosta.

2. maaliskuuta 2010 klo 8.43 Pau kirjoitti...

Jonen tyyli on tuttu:) Ja Virbacin kalkkunatahna on meitin suosikki:p Jatketaan täällä blogissa tassuttelua, hauskoja juttuja:)

2. maaliskuuta 2010 klo 20.44 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Pau ja Taika: Hienoa, että olette löytäneet blogiimme, tervetuloa! Mekin kurkattiin heti teidän omaanne. Varmasti pyörähdetään käymään toistekin...