Arpajaispalkintomme saapui

Onneksemme siis voitimme Me and the Mäyräkoira -blogin arvonnassa. Palkinto oli täysi yllätys, emmehän voita ikinä mitään. Sheriffit tietenkin ryhtyivät odottamaan tätä palkintoaan heti saatuaan tiedon voitostaan, mutta onneksi taisivat unohtaa suurimman odotuksensa välillä. Näitä luonnonvoimia ei pitele / lepyttele mikään, jos tahtovat heittäytyä hankalaksi.

Tässä sitä pakettia nyt sitten tutkitaan, nenät tekevät tarkkaa analyysiä lähettäjästä. Meillä koirat saavat tutkia kaikki paketit ja kirjeet, ihan vaan siltä varalta jos tulisivat valituksi kesätyöläiseksi Itellalle.

Vaativassa työssä täytyy tarkistaa myös kirjeen sinetit.

Nuoremman tarkastajan hommiin kuuluu myös maistaminen. Virallinen valvoja seuraa toimintaa, ja pitää huolen ettei lähetys tuhoudu liian aikaisin.

Olo on kuin voittajalla!

Sisällöstä oli iloa pitkäksi aikaa ja onnetar oli laittanut juuri mieleisen sisällön kuoreen. Noita liuskoja meillä menee joka päivä aina töihin lähtiessä. Purutikkuja puolestaan nautiskellaan välipalana, Racinelin luut ovat vähän vieraampi tuttavuus, toki niitä on ostettu, mutta eivät ole vielä löyneet itseään läpi taloudessamme. Emäntää puolestaan lämmitti Veikkauksen Luontoarpa (voittoakin tuli kaksi euroa), sekä Sukulaku (nyt ei tarvitse kinuta karkkia isännältä). Lisäksi mukana oli todella tunnelmallinen kortti. Pojat haistelivat kortin tarkoin, mutta luultavasti kuvan päälle ne eivät malttaneet keskittyä. Kortissa siis poseeraa Nelli nättiäkin nätimpänä joulukoristeiden ympäröimänä.

Kyllä, Jimi syö kaikki luunsa lähinnä käyttäen kieltä ja tietenkin herkkua täytyy pitää kädessä alusta loppuun, muutoin syöminen jää kesken...

Kiitos vielä kertaalleen Nellille sekä Iinalle ihanasta paketista! Se todella lämmitti mieltämme, ja luultavasti joudumme matkimaan teidän ideaanne jossain vaiheessa...