Viikot on tultu elettyä niin vauhdikkaasti ettei yllättäen lähestynyttä näyttelyä varten juurikaan harjoiteltu. Ajattelin ensin, että Jone treenaa päivittäin seisontaa ja hihnakäytöstä, mutta huomattuani laiskuuteni taidettiin treenata vain pari kertaa viikossa. Siinä mielessä menestys oli siis täysi yllätys.Tähän Joensuun kansanväliseen näyttelyyn oli kammennut vain 10 kappaletta lyhytkarvaisia mäyräkoiria. Ajattelinkin, että joka tapauksessa ollaan kymmenen parhaan joukossa omassa karvanlaadussamme. Tosin eilisessä kansallisessa näyttelyssä lyhytkarvaisia oli vain viisi kappaletta.
Pentuluokassa oli tasan kaksi osallistujaa, Jone sekä Hakiavan Fever (Tyyne). Eli sukulaiset kohtasivat toisensa ensi kertaa kehässä. Toinen kaveri oli treenannut enemmän, ja tietenkin sain syyttää omaa laiskuuttani. Mutta onneksi Jone osottautui luonnonlahjakkuudeksi, mitä nyt hampaiden näyttäminen pöydällä tapahtui väkinäisesti. Jone makasi välillä kyljellään ja välillä selällään, eikä tuomari saanut katsotuksi kuin muutamat hampaista. Kyllähän isäntäväki saa niitä katsoa, mutta eipä juuri muut. Noh tämä asia on korjattavissa nopsaan.
En malta pitää enää jännitystä yllä, vaan tässäpä onkin tuomari Markku Mähösen arvostelu:
"Mittasuhteiltaan oikea, hyvä rungon pituus. Erinomainen sukupuolileima. Pitkä pää, jossa hyvä kuonon ja kallon linja. Hyvä kaula. Lupaava köli. Ikäisekseen hyvä ylä- ja alalinja. Hyvät kulmaukset. Leveä reisi. Hyvän mittainen sivuliike, pentumaista löysyyttä edestakaisessa liikkeessä. Miellyttävä käytös".
Tällä kertaa saimmekin useamman pätkän tuota muovinauhaa mukaan, ruusekkeet ja pokaalin. Jone oli siis ROP-pentu ja lisäksi saimme kunniapalkinnon. Ja aivan varmaan tästäkin lajista innostuttiin tässä talossa. Täytyykin tutustua näihin näyttelyihin paremmin, sillä häpeä on suuri joutuessaan keskelle porukkaa, jossa haetaan koiralle tiettyjä titteleitä ja lyhennehirviöitä. Sitten paikalla ollaan me, joiden koirat kulkevat hihnassa miten tahtovat ja kesken seisonnan pylly saattaa nöksähtää maahan, mutta aivan varmasti jokaisesta suorituksesta ollaan ylpeitä... ja tänään kävi hienosti! Nyt mejä-kauden loputtua ei muuta kuin näyttelykalenteri esiin, ja Sheriffit kohti uusia haasteita.
6 kommenttia:
JEEE!!! Hyvä Jone ja emäntä! Kyllä olette hyvän arvostelun saaneet, ja hienot ruusukkeet ja pokaalin. Jone onkin niin komea poika, että eihän muilla koirilla ole mitään jakoja kehässä Jonea vastaan. Tuollaisen arvostelun jälkeen onkin hyvä jatkaa näyttelyissä käymistä.
Toivottavasti Maurikin saisi noin hyvän arvostelun viikon päästä. Meidänkin pitäisi kaivaa se (näyttely)treenausinto jostain. Ehkä me mennään vaan sillä asenteella, että saapahan kehän laidalla seuraajat edes jotain hupia, kun Mauri päättää että "tänään ei kiinnosta kulkea nätisti".
Suuronnittelumme Jonelle ja koko perheelle hienosta ROP-tittelistä! Tästä on hyvä jatkaa :)
Ps. Samainen Mähönen oli Kemissä tosi tiukka karkkareille, eikä antanut yhtään ERIä....
Onnea Jonelle ja pesueelle!
Täällä ollaan kateudesta vihreenä! :D
Mauri: Kiitoksia! Tästä varmasti saatiin lisää motivaatiota harjoitteluun. Vaikka tämä menestys olisikin ollut vahinko... Täytyy muistaa, että mäyräkoira ei hyvällä harjoittelullakaan välttämättä esiinny, jos päivä sattuu olemaan huono. Ja mitä Maurin esiintymiseen tulee se varmasti menee loistavasti! Mauristahan on ainesta, vaikka miten. Pidämme peukkuja tulevana viikonloppuna!
Marja: Kiitoksia! Tästä Jonen kanssa esiintymisestä sain itselleni varmuutta esittää Jimiäkin tulevaisuudessa (Jimihän esiintyy hienosti, mutta karvanlaatu "hävettää" hiukan). Pelkäsin tuota Mähöstä, mutta mieshän olikin lupsakka. Naureskeli ja hymeksi sekä antoi vinkkejä. =) Ilmeisesti meidän kokemattomuutemme paistoi niin selvästi...mutta pitäähän tästä lajista ottaa selkoa ja luultavasti meidät tullaan näkemään näyttelyissä uudelleenkin. Ainakin yrittämässä Jimille sitä H:ta. Jonen tulevaisuus harrastusten suhteen on vielä avoinna.
Iina K ja Nelli: Kiitämme! Ei toinna olla kateudesta vihreitä, kyllä se teidänkin menestys on taattu, kun vaan ilmottaudutte mukaan näyttelyihin. Rohkeasti mukaan vaan! On tässä menestymisessä haittansakin, lisää rahanmenoa. Tätä mukaa täytyy olla ilmottautumassa joka tapahtumaan, sekä hankkia noille Sheriffien palkinnoille toinen hylly.. ainakin jos menestystä jatkossakin tulee samalla rataa. =)
Te sentään SAATTE hankkia palkinnoille uuden hyllyn. Meidän taas TÄYTYY hankkia kenkäkaappi pelastaaksemme meidän perheen popon Nellin jalkinehuolto Oy:ltä. :D
Oi ei, onpas Nellin kenkäfetissi luisunut käsistä! Teillä varmaan leikitään päivisin kenkäkauppiasta, asiakasta ja suutaria. Toivottavasti uhriksi ovat joutuneet vasta linttaan poljetut kengät, eivätkä kaikkein uusimmat ja kalleimmat...
Lähetä kommentti