Takana siis on helteinen mejä-viikonloppu Nurmeksen maisemissa. Niistä metsistä tämä laji viime kesänä aloitettiin. Tällä kertaa kokeessa oli muutamia noutajiakin, viime vuonna siellä muistaakseni oli pelkästään mäykkyjä. Olikin mukava nähdä tuttuja joihin oli tutustunut Joensuun ympärillä käydyissä kokeissa. Toki paikalla oli uusiakin kasvoja.Viikonlopun säässä ei olisi ollut mitään valittamista, jos sen olisi saanut viettää bikineissä rannalla. Helle rupesi tuntumaan jo jälkien teon aikana, ja itse koepäivä oli vielä kuumempi. Koe aloitettiin klo 5, mutta siltikin loppupään koirakot joutuivat kärvistelemään helteessä.
Tässäpä onkin tuomari Jan-Gunnar Rönnbladin kertomus kokeesta:
"Innokkaasti alkumakuun tarkastuksen jälkeen jäljelle. Suoraviivaista jäljestystä aina viimeiselle osuudelle, jossa Jimiä selvästi alkaa väsymys painaa ja työ muuttuu pyöriväksi. Edetään aina sorkalle josta ohi, siitä hukka. Palautus ja suoraan sorkalle, jota nuolee, mutta ei oikein kiinnosta. Katkokulma veriosuus loppuun, oppaan jälkiä jatkoon. Ensimmäinen kulma jäljen mukaisesti, viimeinen laajoilla kaarroksilla. Makuista ensimmäinen yli muut pysähtyen. Sopivan vauhtinen tarkka jäljestäjä, joka tänään hieman väsähti loppua kohden raskaassa maastossa"
VOI2, 36 pistettä.
Olenkin miettinyt olisinko voinut estää tuon sorkan ylitse hyppäämisen, jos olisin pitänyt narua tarpeeksi tiukalla. Tosin koiran ohjaaminen kaikin keinoin on kiellettyä. Turhahan sitä on jossitella, mutta harmittaa suunnattomasti, kun vika ei ole ollut jäljestäjän hajuaistissa tai innostuksen puutteessa. Nyt ollaan menty kaksi VOI-jälkeä loppuun ja sössitty sitten siinä viimeisen 50 metrin matkalla tulos "huonoksi". Siis eihän tuo VOI2 mikään huono tulos ole, mutta harmittaahan se...
Tästä alkaa Jimin lomailu, korkeintaan teen yhden jälkiharjoituksen syksymmällä. Muutoin pojan kalenteri näyttää syksyn ja talven osalta pelkkää tyhjää. Tuokin nenän käyttö vaatii voimia koiralta, tai ainakin Jimi on hirmuisen kärttyisä laukauksensietotestin jälkeen seuraavat 24 tuntia. Siinä saa koko perhe pelätä ettei astu ukon varpaille...
4 kommenttia:
Hei!
Onnittelut Jimille tuloksesta! :) Toivottavasti ensi kerralla menee paremmin. Tuo helle on kyllä sellainen piru, että se imee hetkessä mehut koirasta (ja omistajasta). Meidän neiti ainakin alkaa kiukutella alta aikayksikön jos pitää kehän reunalla seistä +25 asteessa tai lämpimämmässä.
Onnittelut vielä täkin kautta Jimille hienosta suorituksesta! Jospa tuo Pyrdekin vielä saisi tuloksia MEJÄssä! Jotenkin on nyt aikuisemman oloinen kun sai noita kettutuloksia :)
Raikasta syksyä odotellen....
Iina K ja Nelli: Kiitos. Monta kertaa on tullut päiviteltyä miten lähellä ykköstulokset tuosta pelottavasta VOI-luokasta ovat olleet. Ajatella, jos oltaisiin saatu molemmista kokeista vähän enemmän pisteitä ei ensi kesänä tartteisi kuin yrittää yhtä ykköstä, mutta elämä ei aina mene niin... Ja hienoa tietää ettei se ole motivaatiosta tai vieteistä kiinni Jimillä. Täytyykin ryhtyä harjoittelemaan sorkan kanssa leikkimistä. Jos Jimi sitten tulevana kesänä yhdistäisi, että sorkka on aina jäljen päässä ja se on erittäin kiva lelu. Kaukana ollaan vielä, sillä sorkka ei kiinnosta millään muotoa, paitsi jos Jone on lähettyvillä =) Tästä on siis hyvä pohja jatkaa kohti uusia haasteita ja tavotteita. Ja vielä kun emäntäkin muistaisi ettei Jimi todellakaan ole iällä pilattu, eikä sen tarvitse olla vielä kolme vuotiaana jälkivalio.
Marja: Kiitokset. Kyllähän Pyry tulee mejäilemään tuoden loistavia tuloksia. Ja onhan herra vielä nuori kerkeemään, vaikka mitä. Todella hienosti teillä kyllä alkoi luolastus. Ei ainakaan rohkeudesta ole kiinni! Jimillä ei malttia riitä haukkumiseen, mutta jospa se sitten myöhemmin onnistuu.
Lähetä kommentti