Ulkona on tasaisen harmaata ja tihkuttaa koko ajan. Jimi tekee olosuhteisiin (Jimi inhoaa sateisia päiviä) nähden tarpeensa hyvin ulos. Se vaan pitää kantaa polulle, siellä se sitten aikansa tuumailee ja yleensä tekee pissit ja kakat ulos, sitten välillä alkaa diivailu eikä ulos jäädä sen pidemmäksi aikaa vaan juostaan vauhdilla sisälle. Joskus taas kovempikaan sade ei haittaa vaan polkua pitkin mennään ulkoilemaan kunnolla, riippuu ihan siitä onko kukaan muu liikkeellä samaan aikaan. Käytämme Jimiä varmaan liian tiheästi ulkona, koska se ei joka kerta millään jaksaisi vääntäytyä ulos, mutta Jimi ei ilmoita milloin sillä on hätä, joten saatamme pistäytyä ulkona liiankin monesti.
Kavereita on tullut monia, Jimi on niin sosiaalinen että välillä turhautuu että onko tuo edes meidän koira kun ei näe eikä kuule meitä jos on muita ihmisiä lähettyvillä. Mutta parempi näin päin. Ei tarvitse ainakaan pelätä ettei Jimin kanssa voisi käydä joka paikassa. Jimi on niin rohkea, että sille saattaa vanhemmiten tulla ongelmia tungettelunsa takia. Yleensä kaikki on ystävällisiä pentukoiralle, mutta onhan sitä erilaisia räksyttäjiä nähty. Jimi ei onneksi vielä ”osaa” haukkua muulle kuin rikkaimurille. Niin no kerran lenkkipolulla yritti saada erästä staffia leikkimään ja aloitti haukkumisen. Se oli todella jännä tapaus, mutta sen jälkeen sitä ei ole tehtykään, ehkä taas kun Vega tulee seuraavan kerran vastaan. Jimin kanssa oppii kyllä tuntemaan koko lähiseudun koirat ja koiraihmiset. Joskus vaan joutuu kiireen takia tyytymään vähän lyhyempään seurusteluun. En enää jaksaisi herätä paljonkaan aikaisemmin aamulla, koska illallakin pitää touhuta Jimin ja Nellan kanssa. Iltakävelyt ovatkin asia erikseen; silloin nuuskitaan melkein jokainen vastaantulija, ja voi sitä iloa. Koirapuistoon ei ole vielä menty, sillä tehosterokotus on vasta ylihuomenna ja puistoonkin on aika pitkä kävelymatka.
Autossa matkustaminen onnistuu nyt jo hyvin. Siihen tarvittiin vain auton vaihto. Tai sitten se vaan tapahtui yllättäen samaan aikaan. Jimi menee kiltisti omaan kuljetuskassiinsa ja nukkuu matkan ajan. Matkustajasta ei kuulu muuta kuin vinkulelun vikinä kun Jimi vaihtaa kylkeä. Sitten kun automatka on ohitse ja pitäisi nousta autosta, Jimi välillä heittäytyy todella avuttomaksi. Se makaa mahallaan kassissaan ja odottaa rentona valmista. Sieltä kassin perältä onkin kiva kaivella ihan lötköä koiraa joka yleensä näyttää siltä, ettei tahdo lähteä yhtään minnekään.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti