Tunnustuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus viidelle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille viidelle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.
Kiitämme kovasti saamastamme tunnustuksesta seuraavia blogeja Me and the Mäyräkoira, Dewil kääkät, Elämää keijutalossa sekä Atalan auringon alla!
Katselin tuossa seuraamani blogeja ja näyttää siltä, että jokainen on jo kyseisen tunnustuksen saanut. Tarkoituksenamme olisi kuitenkin saada jaettua tämä sellaisille jotka eivät vielä ole tätä saaneet. Siispä tunnustukset lähtevät:
Joenpenkalle,
Canderellin väelle,
Nauravalle nakille,
Tohtori Myllerrykselle ja Täystuholle,
Manulle ja Nanalle
Sitten ne kahdeksan satunnaista asiaa meistä, jotka toimivat Sheriffeinä.
1) Emäntä innostuu kaikesta ja innostuneisuutta kestää juuri sen verran kun touhu muuttuu liian vakavaksi tai tajuan, että joutuisin oikeesti työskentelemään tavoitteemme eteen. Tästä syystä jokaisen koiran kohdalla on jotain aina aloitettu täpinällä, mutta mitään ei ole saatu viedyksi loppuun. Jimi ei vielä ole jälkivalio, Jone ei ole osallistunut flyball -kisoihin, eikä Jasukaan ole käynyt edes möllitokossa.
2) Uusin ostamamme matto toimii Jasun pissipaikkana, siksi kaveri nukkuu yönsä kopissa. Ärsyttävää kun kaveri ei vaan tahdo sisäistää sisäsiisteyttä eikä me ymmärretä mikä sitä kismittää.
3) Jone on lenkkeillessä Herra Hidalko. Sillä ei ole mihinkään kiire ja se haistelee jokaisen heinän silmät kierossa. Tämä toiminta saa varsinkin sporttisen Jimin vinkumaan raivosta. Luultavasti Jonen haluttomuus lenkkeilyyn johtuu kipeästä ihosta kainaloissa sekä jaloissa. Pojan tilanne on mennyt viime viikkojen aikana huonommaksi.
4) Jimi söi eilen ensimmäistä kertaa elämässään rullaluun täysin itsenäisesti! Yleensä sille täytyy pitää luuta ainakin alussa, mutta joskus alusta loppuun. Eilen en kuitenkaan kerinnyt mennä pitämään luuta heti, kun olin ne antanut koirille. Niinpä hetken päästä se söi sitä suivaantuneesti, ja olikin ensimmäinen jolta se loppui.
5) Taloutemme kani Sohvi yrittää taivutella nyt myös Jasun tassunsa ympärille. Sohvi on tullut koirien kanssa hienosti toimeen, mutta se ei laiskana tahtoisi juosta aina vaan karkuun melkein 13 kiloista mäyräkoiraa, joka painaa sen tassujensa väliin. Niinpä Sohvi on tehnyt nyt selväksi, että nappaa nenälle kaikenlaisia lähestyjiä. Paitsi tietenkään Jonea jonka kani Sohvi on. Jone on ainoa joka saa Jasun murinallaan uskomaan ettei Sohvia liikuteta tai kiusata.
6) Isäntä huolehtii täysin blogin ja kotisivujen ulkomuodon sekä niiden teknisen toteutuksen. Uusimpien kotisivujen ulkoasusta käytiin tiivistä keskustelua jonka emäntä hävisi. Kaikesta huolimatta uusitut sivut näyttävät hyvältä, vaikka toinen vaihtoehto olikin mielestäni parempi.
7) Kaikista tyhmin vuodenaika mielestämme on syksy. Kuten jo aiemmin todettu Jonen tilanne on vain pahentunut, kiitokset kostean ja lämpimän syksyn. Lisäksi inhoamme tätä pimeyttä, aina täytyy viritellä kaikki heijastinliivit ja lamput mukaan, kun lähtee lenkille. Jasu näkee pimeällä myös mörköjä, Jone on jo onneksi lopettanut pimeydelle haukkumisen.
8) Blogin suhteen yritän saada itsestäni enemmän niskasta kiinni. Haluaisin jakaa enemmän elämästämme kanssanne, mutta en vaan saa konettani syliin. Suurin syy on siinä, että työpäivän vietän koneella. Lisäksi kotosalla odottaa välillä kolme virtapiikkistä sekä yksi karvapallo toimintaa. Tunnen joskus niin syyttävät katseet jopa selässäni, jos avaan koneeni...
Uusiutuneita sivuja pääset kurkistamaan tästä.
Kiitämme kovasti saamastamme tunnustuksesta seuraavia blogeja Me and the Mäyräkoira, Dewil kääkät, Elämää keijutalossa sekä Atalan auringon alla!
Katselin tuossa seuraamani blogeja ja näyttää siltä, että jokainen on jo kyseisen tunnustuksen saanut. Tarkoituksenamme olisi kuitenkin saada jaettua tämä sellaisille jotka eivät vielä ole tätä saaneet. Siispä tunnustukset lähtevät:
Joenpenkalle,
Canderellin väelle,
Nauravalle nakille,
Tohtori Myllerrykselle ja Täystuholle,
Manulle ja Nanalle
Sitten ne kahdeksan satunnaista asiaa meistä, jotka toimivat Sheriffeinä.
1) Emäntä innostuu kaikesta ja innostuneisuutta kestää juuri sen verran kun touhu muuttuu liian vakavaksi tai tajuan, että joutuisin oikeesti työskentelemään tavoitteemme eteen. Tästä syystä jokaisen koiran kohdalla on jotain aina aloitettu täpinällä, mutta mitään ei ole saatu viedyksi loppuun. Jimi ei vielä ole jälkivalio, Jone ei ole osallistunut flyball -kisoihin, eikä Jasukaan ole käynyt edes möllitokossa.
2) Uusin ostamamme matto toimii Jasun pissipaikkana, siksi kaveri nukkuu yönsä kopissa. Ärsyttävää kun kaveri ei vaan tahdo sisäistää sisäsiisteyttä eikä me ymmärretä mikä sitä kismittää.
3) Jone on lenkkeillessä Herra Hidalko. Sillä ei ole mihinkään kiire ja se haistelee jokaisen heinän silmät kierossa. Tämä toiminta saa varsinkin sporttisen Jimin vinkumaan raivosta. Luultavasti Jonen haluttomuus lenkkeilyyn johtuu kipeästä ihosta kainaloissa sekä jaloissa. Pojan tilanne on mennyt viime viikkojen aikana huonommaksi.
4) Jimi söi eilen ensimmäistä kertaa elämässään rullaluun täysin itsenäisesti! Yleensä sille täytyy pitää luuta ainakin alussa, mutta joskus alusta loppuun. Eilen en kuitenkaan kerinnyt mennä pitämään luuta heti, kun olin ne antanut koirille. Niinpä hetken päästä se söi sitä suivaantuneesti, ja olikin ensimmäinen jolta se loppui.
5) Taloutemme kani Sohvi yrittää taivutella nyt myös Jasun tassunsa ympärille. Sohvi on tullut koirien kanssa hienosti toimeen, mutta se ei laiskana tahtoisi juosta aina vaan karkuun melkein 13 kiloista mäyräkoiraa, joka painaa sen tassujensa väliin. Niinpä Sohvi on tehnyt nyt selväksi, että nappaa nenälle kaikenlaisia lähestyjiä. Paitsi tietenkään Jonea jonka kani Sohvi on. Jone on ainoa joka saa Jasun murinallaan uskomaan ettei Sohvia liikuteta tai kiusata.
6) Isäntä huolehtii täysin blogin ja kotisivujen ulkomuodon sekä niiden teknisen toteutuksen. Uusimpien kotisivujen ulkoasusta käytiin tiivistä keskustelua jonka emäntä hävisi. Kaikesta huolimatta uusitut sivut näyttävät hyvältä, vaikka toinen vaihtoehto olikin mielestäni parempi.
7) Kaikista tyhmin vuodenaika mielestämme on syksy. Kuten jo aiemmin todettu Jonen tilanne on vain pahentunut, kiitokset kostean ja lämpimän syksyn. Lisäksi inhoamme tätä pimeyttä, aina täytyy viritellä kaikki heijastinliivit ja lamput mukaan, kun lähtee lenkille. Jasu näkee pimeällä myös mörköjä, Jone on jo onneksi lopettanut pimeydelle haukkumisen.
8) Blogin suhteen yritän saada itsestäni enemmän niskasta kiinni. Haluaisin jakaa enemmän elämästämme kanssanne, mutta en vaan saa konettani syliin. Suurin syy on siinä, että työpäivän vietän koneella. Lisäksi kotosalla odottaa välillä kolme virtapiikkistä sekä yksi karvapallo toimintaa. Tunnen joskus niin syyttävät katseet jopa selässäni, jos avaan koneeni...
Uusiutuneita sivuja pääset kurkistamaan tästä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti