Olen tässä viettänyt lomaa perheeni kanssa. On tullut kalastettua, kaivettua, samoiltua, ja myös uitua. Niin ja tapasinhan minä uuden perheenjäsenenkin.
Loma on tuntunut oudolta, koska emäntä ja isäntä ovat kotona, rytmit ovat menneet ihan sekaisin, enkä minä malta nukkua kunnon päiväuniakaan. Tänä kesänä olen oppinut myös kalastamaan, ja sehän se jännää onkin. Harmillista ettei kalaa tule jokaisella virvelin heitolla, odottavan aika laiturilla käy joskus turhankin pitkäksi. Kerran isäntä ryhtyi väsyttämään saalistaan, emännän etsiessä haavia. Katsoin aiheelliseksi puuttua asiaan ja käydä itse hakemassa kalan. Niinpä minä molskautin suoraan laiturilta ison ahvenen perään, silloin alkoi säpinä porukassa, minä kun tunnetusti pelkään vettä, pienenähän lähdin uimaan enkä meinannut jaksaa uida enää rantaan. En tiedä mikä minuun iski, ja sai hyppäämään kylmään järveen, kaikki päättyi sentään onnellisesti; minä rantauduin ja pääsin saunomaan, myös kala saatiin nostettua järvestä. Seuraavana päivänä pidin järveen enemmän välimatkaa ja keskityin hakemaan lentävää frisbeetä. Tässä vielä video tapahtumasta, kaikki päättyi siis hyvin vaikka video loppuu dramaattisesti.
Juhannuksen aikaan tuli myös kaivettua monia muurahaispesiä ja muita kuoppia. Käytännössä kaivoin koko saaren alueella, ja kuopat metrin välein. Mehevä maa vetää luolakoiran työskentelemään.
Käytiin myös katsomassa uutta perheenjäsentämme Vilmaa, joka onkin vähän isompi kuin meidän Wilma. Uusi Vilma on Ellun siskon hevonen. Sehän on kiltti kuin mikä, mutta silti se oli minusta niin jännä, että päätin haukkua sitä aina lähietäisyydellä ollessani. Rambon kanssa tultiin hyvin juttuun, ja välillä villiinnyttiin aika pahasti. Kokeilin jopa hiukan koirahäkissä olemista, mutta ei minusta siihen olisi, tai ainakin se vaatii paljon totuttelua.
Torstaina minulla on lääkäriin meno, ihan peruskäynti sen pitäisi olla, saan rokotukset. Kivaa taas nähdä siellä kaikkia uusia ihmisiä ja muita potilaita. Luultavasti loppuviikosta minulle tehdään myös harjoitusjälki. Hajuaistia on tullut treenattua tuolla luontopoluilla lenkkeillessä, mutta onhan jälki aina oma juttunsa. Nyt jälki tehdään ihan oikean kokeen tavoin, mutta koska emme omista pyssyä, joudumme tekemään "paukun" esim. ilmapallolla.
Oikein mukavia ja aurinkoisia ilmoja jokaiselle!
Loma on tuntunut oudolta, koska emäntä ja isäntä ovat kotona, rytmit ovat menneet ihan sekaisin, enkä minä malta nukkua kunnon päiväuniakaan. Tänä kesänä olen oppinut myös kalastamaan, ja sehän se jännää onkin. Harmillista ettei kalaa tule jokaisella virvelin heitolla, odottavan aika laiturilla käy joskus turhankin pitkäksi. Kerran isäntä ryhtyi väsyttämään saalistaan, emännän etsiessä haavia. Katsoin aiheelliseksi puuttua asiaan ja käydä itse hakemassa kalan. Niinpä minä molskautin suoraan laiturilta ison ahvenen perään, silloin alkoi säpinä porukassa, minä kun tunnetusti pelkään vettä, pienenähän lähdin uimaan enkä meinannut jaksaa uida enää rantaan. En tiedä mikä minuun iski, ja sai hyppäämään kylmään järveen, kaikki päättyi sentään onnellisesti; minä rantauduin ja pääsin saunomaan, myös kala saatiin nostettua järvestä. Seuraavana päivänä pidin järveen enemmän välimatkaa ja keskityin hakemaan lentävää frisbeetä. Tässä vielä video tapahtumasta, kaikki päättyi siis hyvin vaikka video loppuu dramaattisesti.
Juhannuksen aikaan tuli myös kaivettua monia muurahaispesiä ja muita kuoppia. Käytännössä kaivoin koko saaren alueella, ja kuopat metrin välein. Mehevä maa vetää luolakoiran työskentelemään.
Käytiin myös katsomassa uutta perheenjäsentämme Vilmaa, joka onkin vähän isompi kuin meidän Wilma. Uusi Vilma on Ellun siskon hevonen. Sehän on kiltti kuin mikä, mutta silti se oli minusta niin jännä, että päätin haukkua sitä aina lähietäisyydellä ollessani. Rambon kanssa tultiin hyvin juttuun, ja välillä villiinnyttiin aika pahasti. Kokeilin jopa hiukan koirahäkissä olemista, mutta ei minusta siihen olisi, tai ainakin se vaatii paljon totuttelua.
Torstaina minulla on lääkäriin meno, ihan peruskäynti sen pitäisi olla, saan rokotukset. Kivaa taas nähdä siellä kaikkia uusia ihmisiä ja muita potilaita. Luultavasti loppuviikosta minulle tehdään myös harjoitusjälki. Hajuaistia on tullut treenattua tuolla luontopoluilla lenkkeillessä, mutta onhan jälki aina oma juttunsa. Nyt jälki tehdään ihan oikean kokeen tavoin, mutta koska emme omista pyssyä, joudumme tekemään "paukun" esim. ilmapallolla.
Oikein mukavia ja aurinkoisia ilmoja jokaiselle!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti