Ollaan oltu mökkeilemässä kohta viikon verran. Säät ovat olleet mitä mainioimmat, mutta arki alkaa painaa päälle joten kohta täältä joudutaan lähtemään kaupunkiin. Täytyy siistiä itsensä ja Jimi, jolla suu on jatkuvasti puunlastuissa ja nenä mullassa. Fleksissä kävelynkin on varmaan jo unohtanut, mutta onpahan nyt saanut levätä hänkin. Mainittakoon että täällä sisäsiisteys on ollut 100 %:sta, edes yöllä ei ole tullut pissejä. Kaikki lähti siitä kun ensimmäisenä yönä unohdettiin laittaa lehdet lattialle, täytyy nyt kotiin mentyä ottaa myös sieltä lehdet pois.
Paljon on luettu myös kirjallisuutta koskien koiran kasvatusta. Ollaan saatu hyviä vinkkejä miten opettaa erilaisia juttuja, helposti. Mutta harvoin tulee ehkä luettua kirjaa jossa kerrotaan jokaiselle koiralle isännän valinnasta. Jimi on lukaissut sen ja tässä otteita Olli Haikan ja Timo Pernaan kirjasta ”Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" (teksti koskee tietenkin mäyräkoiran isäntää).
- Löytää aina tiensä parhaaseen pöytään. On ovelampi kuin uskotkaan!
- Mäyräkoiran isännän tärkein ominaisuus on äly. Isännän on pystyttävä korkealuokkaiseen filosofiseen keskusteluun ja pohdiskeluun, koska mäyräkoira ikävystyy helposti tyhmien ihmisten seurassa. Isännällä on oltava omaa tahtoa, jotta mielipiteiden vaihto olisi hedelmällistä.
- Isännälle ei aseteta suuria fyysisiä vaatimuksia, sillä ainakin mäyräkoirapoliittisen yhdistyksen mielestä liikunnan merkitystä liioitellaan yleisesti. Ainakin sadesäällä isännällä pitäisi olla järkeä pysyä sisätiloissa, mieluummin takan ääressä, lämmittävä muki kourassaan.
- Vankasti perinteisiin sitoutuneet koirayksilöt vaativat isännältään lisäksi hyviä metsästäjän ominaisuuksia. Syksyisen raikas metsä ja erinomaisen muikeilta tuoksuvat ketunpesät ovat hyvää vaihtelua kirjaston sohvalla tapahtuvalle henkiselle voimistelulle.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti