Viikonlopun mejäilyt ovat taas takana ja mielessä pyörivät edelleen ärsyttävät mäkäräiset, hieno sää, upea majapaikka, surkea metsäautotie ja mukavat ihmiset. Ei itse tuloksessakaan valittamista ole, mutta ainahan täytyy jäädä parantamisen varaakin. Tällä kertaa sitä jäi yhden pisteen verran!
Jimi oli siis elämänsä neljännessä kokeessa, ja ensimmäistä kertaa VOI-luokassa, ollen luokkansa nuorin kisaaja. Päivä oli tuskasen kuuma ja Jimmy tapansa mukaan oli intoa täynnä jo aamusta alkaen. Sitä intoa on inhoittava lannistaa tyhmällä odottelulla. Hienosti poika kylläkin jaksoi koko päivän odotella omaa vuoroaan, joka olikin päivän viimeinen suoritus. Sitten mennäänkin itse jäljestämiskokeen pöytäkirjaan:
VOI 9, ohjaajana Elina, oppaana Toni, jäljen ikä 28 h 30 min, tuomari Heikki Ryynänen
"Vauhdikas lähtö tasaantuu sopivaksi kävelyvauhdiksi. Etenee maavainulla jäljen päällä ensimmäiselle kulmalle, jossa oli katkos. Pieni tarkistus ja sitten jaljentekijän jälkeä veretyksen alkuun. Loput kulmat pienellä tarkistuksella varmistaen. Kaksi ensimmäistä makausta pysähtyi merkkaamaan, kolmannen ohitti ja neljännen merkkasi. Vähän ennen kaatoa harhaantui alla menevälle ajouralle ja se aiheutti hukan. Palautuksen jälkeen kaato löytyi, jota pysähtyi nuuskimaan. Tuloksena siis VOI 2, 39 pistettä."
Saatte arvata miten tuo pisteen menetys harmittaa, sillä se ykkönen oli niin lähellä. Jimi kyllä teki loistavan suorituksen ja hyvässä ajassa. Sheriffi pomppi suopursujen läpi kuin jänis ja rymysi kaatuneiden oksien ylitse kuin majava, aikaa kului 30 minuuttia. Siinä ennen jäljelle lähtöä ajattelin, että tässä varmaan on jotain taikaa, sillä viime kesänä aloittaessamme harrastuksen meillä oli sama Ryynäsen Heikki tuomarina ja silloin tuli tulokseksi AVO 2, 39 pistettä. Hukka tuli silloin hiirenpesän kaivamisesta =) Jos entiset merkit pitävät paikkansa olisi meille sitten kahdesta seuraavasta kokeesta tulossa VOI 1 tulokset. Katotaan kuinka käy, ja ilmoitetaanko Jimiä edes tulevaan Nurmeksen kokeeseen. Samaisena viikonloppuna olisi kaupungissa mätsärit, ja Jone tarvitsee kyllä vielä harjoitusta elokuista näyttelyänsä varten. Joka tapauksessa Jimin kanssa ei harjoitella jälkeä ollenkaan tänä vuonna. Nenä toimii varmasti, kun vain mielenkiinto pysyy loppuun asti mukana.
Hauskinta oli tuossa jäljessä se, että viimeksi tuomari Hirvosen Martti paasasi Jimille makauksien näyttämättä jättämisestä. Huvitti, kun Jimi tuli VOI jäljellä ensimmäiselle makaukselle ja käänsi päänsä suoraan tuomaria kohti. Ilmeisesti varmisti, että tuomari huomaa tämän ilmoituksen ja tarkasti vielä, että se tulee kirjoitettua ylös arvosteluun heti. Toisella makauksella oli lähes samanlainen vilkaisu.
Vielä kerran kiitos Jimille sekä tietenkin P-K:n Noutajille, että päästiin kokeeseen!
Vielä kerran kiitos Jimille sekä tietenkin P-K:n Noutajille, että päästiin kokeeseen!
4 kommenttia:
Hienoa Jimi! Kyllä tuommoisesta suorituksesta voi olla ylpeä. Toivottavasti seuraavasta kokeesta tulisi jo se 1. Tuollaiset yhden pisteen päähän jääneet tulokset jää vähän kiukuttamaan, mutta tuleehan niistä sitten hyvää kokemusta, jos ei muuta. :)
Kiitos! Tuo jälki meni tosissaan hienosti Jimiltä, ei se ole makauksiakaan ikinä näyttänyt niin loistavasti. Jimi toimi siis todella hienosti, mutta eihän sitä voi kieltää etteikö vähän harmita... ja päivä päivältä enemmän. Noh toivottavasti hajuaisti ei jatkossakaan katoa, tai emännän harrastamisen riemu. Viikonloppu on työläs ja väsyttävä kaikkinensa, joten aina olis kiva saada jotain kotiin tuomistakin.
Tällä hetkellä veri onkin sulamassa Jonea varten, pojalle vaan pitäisi saada vauhtia lisää. Se on sellainen herra hidalko välillä, mutta hajuaisti sillä on luultavasti parempi kuin Jimmyllä. Tai se ainakin löytää kaikki syötävää muistuttavat muruset lattioiltamme :)
Hyvä Jimppa! Kyllä se pieni nenä on niin taitava! Uusiin koitoksiin siis!
Jimmy kiittää! Tuosta nenästä täytyy pitää nyt entistä tarkemmin huolta... tai ainakin tarkastaa ennen kokeeseen menoa ettei nenästä löydy multaa kaivamisen jälkeen.
Lähetä kommentti