Voi tätä mäykkyläisen elämää. Nyt jopa isompi Sheriffi näyttää nauttivan välillä elämästään. Takapihamme ylätasanteelle rakenneltiin koira-aitaus viime viikolla. Aidasta on riittänyt iloa koiruuksille sekä meille ihmisille. Jimi on juossut aidassa hurjaa vauhtia nauttien vapaudestaan. Jone on yrittänyt pysyä vauhdissa mukana, ja ottanut pihan vahtimisen tehtäväkseen. Aitaus on osoittaunut juuri sopivan kokoiseksi, sillä nyt Sheriffit ovat koko ajan seuranta etäisyydellä, ja emännän hyötykasvitkin pysyvät koskemattomina tuolla takapihamme alatasanteella.
Tuota vihreää aitausta ostettiin 50 metriä ja talo toimii yhtenä aitauksen sivuna. Sitten iskettiin maahan rautajalat ja niiden päähän kyllästetystä puusta tolpat. Aidan korkeus on metri, eikä siitä vielä ole yritetty karata yli eikä ali. Porttien kohdalla pojat aina välillä istuskelevat, ilmeisesti haaveillen isommista metsästysmaista, mutta niistäkään ei ole vielä livahdettu. Aitaus valmistui siis toimintaansa päivässä, ja suunnittelusta sekä avusta saamme kiittää Amia.
Tuo tavaran hankinta onnistui kohtalaisen hyvin. Halvin verkko löytyi Tavaratorilta, ja puutavara Starkilta. Onhan se tiedetty ettei rautakaupoissa palvelua saa, mutta tuo Joensuun Starkki se vasta tapaus olikin! Ajattelin, että kirjoitan palvelusta blogiin, sillä olen kuluttajana siihen oikeutettu. Ensinnäkin liikkeestä ei saa henkilökuntaa kiinnostumaan, siellä saa ihan iteksiään tuumailla. Sitten kun rohkeasti uskaltautuu auton ja peräkärryn kanssa puutavarahyllylle ja löytää tarvittavat tavarat ketään ei varmasti tule avuksi. Siinä sitä ukkoa pyörii ja hyörii, kaikki tärkeinä omissa hommissaan. No niinpä sitten jouduimme ottamaan tarvittavat tavarat hyllystä itseksemme. Sentään joku suostui kertomaan puutavaran hinnan, tosin vasta sitten kun kuorma oli valmis, ja olimme portilla lähdössä. Kassakin löytyi, mutta näköjään kesätyttökin on koulittu palvelemaan asiakkaita töykeillen ja huulet mutrussa. Raha sentään kelpasi, mutta jopa puomin avaaminen piti käydä pyytämässä erikseen. Tällä rahastajalla ei vissiin raksuttanut, että jos me maksetaan niin toki tahdotaan alueelta pois. Päivä sattui olemaan tukalan kuuma, ja emäntäkin välillä on melkoisen helposti ärsyyntyvä. Teki mieli annella tuolla Starkilla, mutta päätin etten enää mene kyseiseen liikkeeseen, enkä varsinkaan kehu kauppaa muille.
Onneksi Starkki kiukustutti vain yhden päivän, ja aidan tekeminen sujui hyvin. Lisäksi on ollut hienoa nähdä miten tuo noin 300 euron aitaus on tuottanut iloa. Eilen Sheriffien kanssa kävi juoksemassa naapurin tytöt, flätti Tyyne sekä cockeri Manta. Vauhtia riitti, Jimi sai Mantasta itselleen juoksukaverin joka pysyy samassa vauhdissa. Jone puolestaan ihastui Tyyneen täysin. Tyynehän on jo vähän kypsempi daami, mutta näköjään Jone tykkääkin vanhemmista tytöistä.
Tänään olisi aikomus käydä katsomassa Jonelle vähän "tuoreempaa" tyttöä. Jonea on autettu sen verran, että kyseinen tyttö on myös flätti sekä nimeltään Tyyne (eipähän tule vaikeuksia muistaa ainakaan tyttöystävänsä nimeä). En ole varma lähteekö Jimi katsomaan omaa tyttöään Mirkeliä. Lauantaina käytiin nimittäin Jimin kanssa isäni luona, ajatukseni oli että Jimi leikkii Rambon (beagle) kanssa. Ennen pojilla on mennyt leikit hirmuisen hyvin. Jimi oli päättänyt vissiin ettei hänen ole pakko leikkiä, jos ei tahdo. Niinpä se sitten istui suurimman osan kyläilystämme autossa mököttäen. Rambo olisi kyllä innoissaan leikkinyt, ja harmittikin suunnattomasti, kun tämä meidän herramme teki sitten tenän vesisateen takia. Eli oli tarkoitus, että tuo lauantain reissu on emännän ja Jimin välinen hauska juttu, ja tuleva reissu kaupunkiin on puolestaan emännän ja Jonen hauska tapahtuma. Parempi näköjään ettei suunnittele mitään sen kummemmin, Sheriffit osaavat näköjään muuttaa suunnitelmat.
Nyt täytynee ryhtyä vähän siivoilemaan, sillä Jone on aiheuttanut sisälle hiukan sotkua leikkiessään & repiessään erästä talvikenkää.
Tuota vihreää aitausta ostettiin 50 metriä ja talo toimii yhtenä aitauksen sivuna. Sitten iskettiin maahan rautajalat ja niiden päähän kyllästetystä puusta tolpat. Aidan korkeus on metri, eikä siitä vielä ole yritetty karata yli eikä ali. Porttien kohdalla pojat aina välillä istuskelevat, ilmeisesti haaveillen isommista metsästysmaista, mutta niistäkään ei ole vielä livahdettu. Aitaus valmistui siis toimintaansa päivässä, ja suunnittelusta sekä avusta saamme kiittää Amia.
Tuo tavaran hankinta onnistui kohtalaisen hyvin. Halvin verkko löytyi Tavaratorilta, ja puutavara Starkilta. Onhan se tiedetty ettei rautakaupoissa palvelua saa, mutta tuo Joensuun Starkki se vasta tapaus olikin! Ajattelin, että kirjoitan palvelusta blogiin, sillä olen kuluttajana siihen oikeutettu. Ensinnäkin liikkeestä ei saa henkilökuntaa kiinnostumaan, siellä saa ihan iteksiään tuumailla. Sitten kun rohkeasti uskaltautuu auton ja peräkärryn kanssa puutavarahyllylle ja löytää tarvittavat tavarat ketään ei varmasti tule avuksi. Siinä sitä ukkoa pyörii ja hyörii, kaikki tärkeinä omissa hommissaan. No niinpä sitten jouduimme ottamaan tarvittavat tavarat hyllystä itseksemme. Sentään joku suostui kertomaan puutavaran hinnan, tosin vasta sitten kun kuorma oli valmis, ja olimme portilla lähdössä. Kassakin löytyi, mutta näköjään kesätyttökin on koulittu palvelemaan asiakkaita töykeillen ja huulet mutrussa. Raha sentään kelpasi, mutta jopa puomin avaaminen piti käydä pyytämässä erikseen. Tällä rahastajalla ei vissiin raksuttanut, että jos me maksetaan niin toki tahdotaan alueelta pois. Päivä sattui olemaan tukalan kuuma, ja emäntäkin välillä on melkoisen helposti ärsyyntyvä. Teki mieli annella tuolla Starkilla, mutta päätin etten enää mene kyseiseen liikkeeseen, enkä varsinkaan kehu kauppaa muille.
Onneksi Starkki kiukustutti vain yhden päivän, ja aidan tekeminen sujui hyvin. Lisäksi on ollut hienoa nähdä miten tuo noin 300 euron aitaus on tuottanut iloa. Eilen Sheriffien kanssa kävi juoksemassa naapurin tytöt, flätti Tyyne sekä cockeri Manta. Vauhtia riitti, Jimi sai Mantasta itselleen juoksukaverin joka pysyy samassa vauhdissa. Jone puolestaan ihastui Tyyneen täysin. Tyynehän on jo vähän kypsempi daami, mutta näköjään Jone tykkääkin vanhemmista tytöistä.
Tänään olisi aikomus käydä katsomassa Jonelle vähän "tuoreempaa" tyttöä. Jonea on autettu sen verran, että kyseinen tyttö on myös flätti sekä nimeltään Tyyne (eipähän tule vaikeuksia muistaa ainakaan tyttöystävänsä nimeä). En ole varma lähteekö Jimi katsomaan omaa tyttöään Mirkeliä. Lauantaina käytiin nimittäin Jimin kanssa isäni luona, ajatukseni oli että Jimi leikkii Rambon (beagle) kanssa. Ennen pojilla on mennyt leikit hirmuisen hyvin. Jimi oli päättänyt vissiin ettei hänen ole pakko leikkiä, jos ei tahdo. Niinpä se sitten istui suurimman osan kyläilystämme autossa mököttäen. Rambo olisi kyllä innoissaan leikkinyt, ja harmittikin suunnattomasti, kun tämä meidän herramme teki sitten tenän vesisateen takia. Eli oli tarkoitus, että tuo lauantain reissu on emännän ja Jimin välinen hauska juttu, ja tuleva reissu kaupunkiin on puolestaan emännän ja Jonen hauska tapahtuma. Parempi näköjään ettei suunnittele mitään sen kummemmin, Sheriffit osaavat näköjään muuttaa suunnitelmat.
Nyt täytynee ryhtyä vähän siivoilemaan, sillä Jone on aiheuttanut sisälle hiukan sotkua leikkiessään & repiessään erästä talvikenkää.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti