Sheriffit ovat ystävystyneet tai tulleet toimeen lähes kaikkien noutajien kanssa, tosin poikkeuksiakin löytyy. Niissä onkin jonkin sortin noutajamaisuutta huomattavissa, saanemmekin kiittää kasvavaa ystäväpiiriämme näistä hyvistä tavoista jotka ovat tarttuneet koiriimme.
Jone kantaa yllättävän usein suussaan keppiä, palloa tai käpyä. Jimin suussa harvemmin mikään pysyy, mutta oikeana päivänä siitäkin paljastuu pieni "noutaja". Tässä pieni esimerkki miten hienosti meillä kannetaan tavarat kotiin. Jimillä on suussa jäniksenkäpälä, joka kulkee aina tarvittaessa mukanamme. Jonen suusta puolestaan löytyy uusi uimalelu joka kannetaan aina rantaan ja rannasta pois.
4 kommenttia:
Herttaisen näköistä toi omaisuuden kuljettaminen :)
Annoin kerran Artulle puruluun autossa ajankuluksi. Tultiin kotiin, ja kun avasin koiralle oven, se nappasi puruluun suuhunsa ja kantoi sen sisälle asti. Pieni välilasku oli matkalla kun käskin heittää pissat vielä puskan juurelle, ja ilmeisesti luu suussa oli hankala nostaa jalkaa (yritettiin kyllä), mutta pissan jälkeen aarre mukaan ja sisälle.
Toi oli sen vuoksi hauska juttu, kun Arttu ei ulkona yleensä kanna suussaan mitään, se kyllästyy hetkessä keppeihin ja palloihin.
Mai: Omasta pidetään tiukasti kiinni, kunnes jotain mielenkiintoisempaa tarttuu suuhun :) Jone kyllä aika hyvin jaksaa kuljettaa tavaransa. Joskus ne vaan unohtuu esim. hajuihin keskittyneenä pusikkoihin, mutta nopeesti ne sitten poimitaan jatkamaan matkaa.
Kivoja kuvia! :)
Meillä on Pinja ilmeisesti ottanut Sasusta mallia, joka kuljettaa jatkuvasti lenkillä suussa keppiä pitkiäkin matkoja. Niinpä juniorikin on hoksannut sen. Tosin neiti näyttää lievästi huvittavalta, koska keppiä pidetään aina kiinni toisesta päästä, ikään kuin koiralla olisi sikari suussa :D
Sunan: Niin kovin noutajamaisia kuvia ;)
Meillä oli jossain vaiheessa tapana raahata kanssa hirmuisia halkoja lenkillä ja vain toisesta päästä repimällä. Tarpeeksi monesti kun kepin lyhensi ja "laittoi" paremmin suuhun kannettavaksi niin kepit ovat lyhentyneet itsestään. Huvittavia nää kyllä ovat, vaikka välillä meinaakin kiristää hermoa.
Lähetä kommentti