Käytiin eilen herrojen kanssa elkulla, hankittiin kolmeksi vuodeksi rokotteet jokaiselle. Me pyritään asioimaan aina samalla eläinlääkärillä, koska hän tietää meidän historian ja erikoistarpeet.
Vastaanotossa puolestaan jo tiedetään millainen kööri on tulossa, kun menen yksin ensin ilmottautumaan. Vain muutaman kerran olemme odottaneet aulassa kuten normiasiakkaat, meidät jostain syystä aina ohjataan johonkin tutkimushuoneista :) Niin siis kävin eilenkin ja olimme ratkaisuun enemmän kuin tyytyväisiä.
Pojat sai kaikessa rauhassa haistella ja tutkia huonetta. Jimi vinkui tuttuun tyyliinsä, mutta Jasu makoili lattialla ja Jone oli poikkeuksellisen rauhallinen. Normaalisti se haukkuu ja huutaa jo astuessa ovesta, nyt se vaan tahtoi nuuskutella.
Itse aika oli vartin myöhässä, mutta siihen on jo totuttu. Elkku käytiin tervehtimässä kaikkien toimesta ja osa jopa hyppi iloisesti vasten. Onneksi suurin osa aiemmin käydyllä lenkillä kerätyistä ravoista oli jo kuivunut.
Päätimme aloittaa vaikeimmasta tapauksesta eli Jonesta. Poika pöydälle, minä otin tiukkaan halaukseen ja eläinlääkäri täräytti rokotteen. Ja se oli siinä... Luojan kiitos nykyään kaikki aineet saa samaan ruiskuun.
Sitten Jasu ja viimeisenä Jimi. Näiltä tutkittiin hampaat, kuunneltiin sydän, sekä kokeiltiin koira kauttaaltaan käsin läpi. Jasu sai erikoisonnittelut hampaiden kunnosta sekä suuresta elintaparemontistaan. Painoa sen viimeisimmän käynnin jälkeen oli tullut kilo lisää, mutta se tuntui olleen lihasta. Kaikkihan siis sai maininnan siitä, että kastraation jälkeen olivat laihduttaneet. Jimi painoi 10,7 kg, Jone 10,5 kg ja Jasu 11,6 kg. Kesän rimppaset eli alle 10 kilon pojat ovat mennyttä, mutta missään nimessä kellään ei ollut liikaa läskiä vaan lihasta ;) Sainkin itselleni kehut, että tiedän kuinka ruokkia ja liikuttaa ko rotua. No tiedä nyt siitä, varmaan seurue vaatisi enemmänkin.
Jimin yhdestä hampaasta jouduin mainitsemaan, sillä se on väriltään ihan erilainen kuin muut. Se on siis sinertävä, lisäksi hammaskiveä Jimiltä löytyy sivuhampaista ja olen niitä itse yrittänyt nykiä pois. Pelottaa vaan, kun ei ihan varmaksi tiedä mitä tekee. Joka tapauksessa saimme ohjeet seurata hampaan tilaa. Ilmeisesti siinä on ollut jotain häikkää, mutta se on korjaantunut itsestään sillä hampaankärki on valkoinen. Jos tilanne muuttuu tutkitaan se sitten röntgenillä. Tänään vaan huomasin sellaisen asian, että Jimin kaivaessa ja syödessä hankiaislunta ikinet vuotavat verta. Meillä onkin aika mielenkiintoisen näköinen takapiha tapauksen johdosta.
Siinä rokotusten lomassa rupateltiin kaikkea ja saatiin ilmeisesti arvosanaksi kiitettävä, sillä olimme kuulemma melkoinen kolmikko. Jonen rauhoittunut olemus herätti ihastelua ja seuraavalla rokotuksella siltäkin kuulemma tarkastetaan hampaat. Hyvä että on kolme vuotta aikaa tehdä arkitapakoulutuksella taikoja.
2 kommenttia:
Siinä onkin varmaan säpinää, kun on kolme yhtä aikaa lekurilla. Tuo yksi hammas on oudon näköinen. Vähän niinkuin läpikuultava. No, ehkä se toimii kuitenkin. Terkut Ossilasta.
M-L ja Ossi, tällä kertaa sentään jätimme assarin 2 v pois käynniltä. Vaikka ko klinikalla kyllä hoidetaan koko porukka lapsia myöten, olen kuullut ettei kaikki paikat ole ihan yhtä palvelualttiita.
Hammas näyttää toimivan, ja suotavaa olisikin. Ei ihan heti tekisi mieli poistattaa sitä, vaikka sillä nyt ei enää mihinkään näyttelytulokseen tms vaikutusta olekaan.
Lähetä kommentti