Eräänä kauniina aurinkoisena aamuna saimme houkuteltua naapuristamme Unnan mukaan katsomaan treenejämme. Silloin oli vielä täysi kesä, hiekka pöllysi ja linnut lauloivat. Unna tallensi Jimin vauhdikkuuden hienosti muistoksi asti. Kuvat pienentyivät bloggeria varten hurjasti, mutta idea säilyi vielä.
Kyseinen kenttä sijaitsee lähes keskellä kaupunkia ja alue on täysin aitaamaton. Vieressä jänikset juoksevat ja sorsat uivat sateen synnyttämässä lätäkössä. Siis paikka on aivan mahdottomia viehätyksiä täynnä. Onneksi Jimi ei ollut niistä kiinnostunut vaan jaksoi välittää siitä mitä emännän kanssa tehtiin. Ja mielestäni hienosti tehtiinkin!
Kyseinen kenttä sijaitsee lähes keskellä kaupunkia ja alue on täysin aitaamaton. Vieressä jänikset juoksevat ja sorsat uivat sateen synnyttämässä lätäkössä. Siis paikka on aivan mahdottomia viehätyksiä täynnä. Onneksi Jimi ei ollut niistä kiinnostunut vaan jaksoi välittää siitä mitä emännän kanssa tehtiin. Ja mielestäni hienosti tehtiinkin!
Harjoiteltiin vauhdikkaasti putkeen lähetystä sekä sieltä tulemista. Nokka on jo kohti seuraavaa hyppyä. Itse puolestani näytän tehneen tuossa persjätön. Tykkään jättää koiran selkäni taakse jopa niissä tilanteissa jossa se ei ole kannattavaa.
Harjoiteltiin ihan vaan suoraa hyppyä ja siinähän se näyttää onnistuvan. Jimi osaa mielestäni ajoittaa vauhdin sekä ponnistuksen hyvin. Tosin tässä taitaa olla vauhditon ponnistus menossa.
Tässä mennään jo kohti uusia haasteita! Vauhtia on jo enemmän ja niinpä hypyllä on korkeuttakin enemmän.
Alastulo ja tsekkaus minne ollaan menossa. Jimiä täytyy kiittää kontaktista sekä siitä, että se hakee sitä. Minun on paljon helpompi keskittyä, kun tiedän perusteiden olevan hallussa. Tosin ensimmäiset kerrat tuolla treenipaikalla jännitin miten kävisi, kun päästäisin koiran hihnasta. Käytin liikaa energiaani siihen ja siksipä emme kumpikaan osanneet nauttia hauskuudesta.
Rengas on este joka vaati ja vaatii edelleen hiomista. Siinähän koira joutuu ihan oikeasti ponnistamaan. Perushypyt ovat kuitenkin mäyräkoiralle todella matalia ja niistä mennään kevyesti ylitse. Renkaaseen paneudumme kotona, tarvittava autonrengas on jo hommattu.
Kiitokset Unnalle vielä kertaalleen onnistuneista kuvista ja kiitokset Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistykselle treenipaikasta sekä hyvistä treeneistä!
Kiitokset Unnalle vielä kertaalleen onnistuneista kuvista ja kiitokset Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistykselle treenipaikasta sekä hyvistä treeneistä!
4 kommenttia:
voi vitsit, oispa meilläkin täällä päin joku paikka missä vois edes vähän kokeilla agia... kai täällä onkin, mutta kun emäntä on niin huono ettimään mitään mistään :D
Hienon näköistä meininkiä Jimillä, näyttää olevan innoissaan. :) Vaikka olenkin aina ollut hieman agility-vastainen, nyt on kärpänen päässyt puraisemaan. Voi kumpa joskus bongaisi jonkun aktivoitiagi-kurssin, niin Maurin kanssa voisi käydä vähän hyppimässä vähemmän otsa rypyssä.
Täytyy varmaan pyytää poikia kirjoittamaan joulupukille, että me halutaan takapihalle omat agilityesteet.
Hih, kuvat näyttävät jopa siedettäviltä, eivät niin heilahtaneilta kuin odotin ja pelkäsin. :D Ja kuvien kohdehan on aivan mainio! Miun mielestä teillä on älyttömän hyvä tatsi, se toimi tosi hyvin ja näytti siltä niin kuin olisi ollut agikoira pennusta asti. :)
Veera + Milo-mäykky ja pieni mäykkytyttö sanoi: Suosittelemme kokeilemaan. Mukavan vauhdikas laji, tosin aika paljon täytyy muistaa liikuttaa itseensä oikeeseen suuntaan. Keho kertoo koiralle enemmän kuin sanat, sen kun muistaisi...
Mauri ja Roope: En minäkään niin kovin innostunut ollut, vitsillä lähdin mukaan. Sittenhän jo koirakin vaihtui, mutta Jimi osottautui juuri oikeaksi koiraksi. Se vieläpä himmailee vauhtiaan emäntänsä vauhtiin sopivaksi, fiksu koira. Harmi että harrastustoiminta loppuu lähes kokonaan järjestäjän takia. Siispä täytyy tehdä valinta harrastaako yhden kanssa ihan kisatasolle asti vai tekeekö pihallensa esteet ja harrastaa kaikkien kanssa vähäsen.
Unna: Kiitos sinulle kuvista! Niissä oli vaikka kuin varaa muokkailuun, olivat niin tarkkoja. Hienoa että se näytti hyvältä, se ei siinä kotipihassa näytäkään niin vauhdikkaalta. Haaveissa olisi nikkaroida ne esteet siihen alatasolle. Tai edes osa esteitä. Niin Jimmyhän tekee tosiaan kaiken mihin ryhtyy. Se hakee inhottavasti täydellisyyttä... jota emäntä ei hae.
Lähetä kommentti