Tuulessa




Jälkikoiran tulee olla hyvässä kunnossa ja mikä onkaan parempi keino kuin harjoitella umpihangessa. Viime kesänä Jimin eräälle jäljelle sattui mäyräkoiran painajainen, noin 100 metrin suopursu taipale ja hellettä +20 astetta. Siinä olisi huonomman sydämen omaava varmasti läkähtynyt täysin, mutta Jimi jaksoi kunnialla loppuun. Tämä talvella valmentautuminen siis on todella hyödyllistä, koiran sekä emännän pakaroille. Eräänä päivänä lähdimme suurella innolla jälkiliinojemme kanssa lenkkeilemään, ja saimme tuntea nahoissamme mukavan raikkaan tuulahduksen. Oli ihan pakko ottaa videota, sillä tuuli oli koomisen kova. Valitettavasti en älynnyt kuvata vaakatasossa, noh seuraavalla kerralla sitten...

3 kommenttia:

5. helmikuuta 2010 klo 17.18 Arttu kirjoitti...

Hyviä auraajia :)

5. helmikuuta 2010 klo 19.11 Kirsi N kirjoitti...

Voi hellanlettas, miten sisukkaasti vaihdetaan auraajaa..

5. helmikuuta 2010 klo 20.56 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Oli meillä välillä emäntäkin etummaisena, mutta yleensä äijät tahtoo aurata tien. Ja onhan se vauhtikin sitten sitä luokkaa. Tuo lenkki oli kyllä kaiken kaikkiaan koominen, sillä välillä jouduin suojaamaan koirat puista tippuvalta lumelta heittäytymällä itse niiden suojaksi. Lisäksi huipennus oli jyrkän mäen loppu joka tultiin pyllyllään, Jimi istui melkein sylissä ja Jone tuli mäen duudsonmaisesti perässä.