Kuvapaloja talvilomalta

Vietettiin toissaviikolla Sheriffien kanssa talvilomaa. Lomaa varjosti osittain vielä Jonen toipuminen suolitukoksesta. Mutta niin se jätkä vain siitä selvisi ilman operointia. Tilanne säikäytti sen verran pahasti ettei tässä talossa luultavasti enää vietetä luu -lauantaita, sillä emme tahdo enää kokea suolitukos -sunnuntaita. Toki osa syynsä oli ahneudellakin, mutta silti...

Loma vietettiin kotona, sillä isäntä oli töissä, mutta kotoilu on aina kivaa. Täytyy tehdä kodista niin kiva, ettei tarvitse havitella minnekään. Tällä kokoonpanolla matkustaessa nimittäin pitää ottaa niin monta asiaa huomioon :) Yksi on mm se kuinka autoon saadaan edes mahtumaan tarvittavat tavarat.

Alkuviikolle oli luvattu surkeaa keliä, joten ulkoilu vastahakoisten mäykkyjen kanssa ei ole paras tapa aloittaa loma. Käytin herrat aamulla kunnon lenkillä ennen isännän töihin vääntäytymistä. Sitten lähdettiin tyttöporukalla kaupungille. Onneksi saatiin asiat hoidettua, koska loppuviikolle säät korjaantuivat ja ulkona oli enemmän kuin kivaa. 

Meillähän oli Even kanssa niin paljon energiaa, että käytettiin Jone muutaman kerran erikseen pallolenkeillä. Eli herra sai tutikseen pallon suuhun. Niinpä sen kanssa ei ollut mitään ongelmaa ohittaa vihamiehiä tai ketään muitakaan. Sain siinä samalla opetettua lasta ajamaan polkupyörällä ja potkittua keskimmäiselle pojalleni palloa. Tosin pyöräilystä ei meinannut tulla mitään, kun kuskin piti seurata Jonen liikkeitä... Tässä tyytyväinen kaksikko. 



Sisällä sitten oli kiivaita pelitilanteita, kun hyppyytettiin sammakoita ämpäriin. Muutaman kerran sammakko oli eksynyt jonkun suuhun, mutta kyllä niistä jokunen hyppäsi ihan sinne minne pitikin.




Tiedetään koirien kiinnipito on parhaillaan menossa, mutta.... Voiko kukaan vastustaa kiusausta päästää lurppakorvaa hummaamaan, jos maisema näyttää tältä? 

Me emme voineet. Ja kyllähän nuo olivatkin hienosti valppaana. Taskut olivat täynnä nakkia ja junnuille pallot, luoksetulot olivat niin varmoja ettei mitään rajaa. JES! Mikä onnistumisen riemu, tosin jäällä ei sattunut ketään häiriöksi asti.




Tässä sitten paras otos päivältä. Jone näyttää niin PEDOLTA! Kuva keräsi tuolla FB:n Mäyräkoirakeskustelussa 300 tykkäystä eli voitaneen puhua jonkun sortin SOME-sensaatiosta. Kiitos kaikille teille, jotka peukutitte. Ehkä me sittenkin ryhdytään kalastelemaan niitä lukijoita :)




Tässä sitten istahdetaan ja tuumataan hetki jonkun lenkin jälkeen. Rappuset ovat meillä kovassa käytössä, tässä parannetaan maailmaa useamman lenkin päätteeksi. Ja onhan se lämmin, sillä siihen porottaa aurinko lähes aina ja sekös jos mikä hellii mäykkyä :)

Huomatkaas muuten kuinka tottuneesti assari pitää hinoista kiinni. Tosiasiassa taitaisi tyttö lähteä aika vauhdilla tuosta, jos pojat tahtoisi jonnekin...




Eräänä päivänä oltiin taas menossa jäälle. Lumet olivat karanneet niin vauhdilla, että piti ajaa naurettava matka autolla rantaan, jossa sitten saadaan Stigan alle lunta ja jäätä. Tarkoitus oli kävellä jonnekin saareen syömään eväät. Suunnitelmiin tuli muutos, kun tuuli repi melkein mukaansa. Käytiin vähän juoksuttamassa herroja ja itse töpöteltiin rantoja myöten. Eväät syötiin tanssilavan suojassa, luultavasti kaikille kävi tuo ratkaisu. 

Illalla Jone taas liikuskeli vaikeammin, joten ilmeisesti sille käy tuuli luihin ja ytimiin, sillä aiemminkin tuulisella päivällä se tönkistyi :( Asiaa täytyy seurailla ja huolehtia siitä, että lihakset pysyvät lämpiminä.




Eli loma oli kaikessa arkisuudessaan todella ihana! Seura oli tietenkin mitä parasta. Joskin äitiä meinasi jo loma stressata, kun piti kaiken lomassa saada muka tehtyä vaikka mitä. Onneksi jotain muutakin tuli tehtyä eikä pelkästään kulutettu tennereita, tosin selkä onkin ollut tämän viikon kipeänä. Siispä meikäläiselle ei sovi nuo 16 kilometrin liikuntamäärät joka päivälle. Lomalla menee alaselkä pilalle ja istumatyössä yläselkä. Katsotaan nyt missä kunnossa sitä tulevaisuudessa ollaan. Nyt nautitaan liikuntakyvystä niin pitkään kuin mahdollista.

Ja nyt muuten nautitaan sitten Pääsiäisen tuomasta luvasta hiljentyä kesken hektisyyden. Siispä oikein Hauskaa Pääsiäistä kaikille!

Tässä meidän virallinen pääsiäiskuva tältä aamulta. Ehken ei voi sanoa, että meillä kaikilla oli niin mukavaa...




5 kommenttia:

3. huhtikuuta 2015 klo 19.48 Arttu kirjoitti...

Voi noita teidän ihania tilannekuvia =D
Jonen petohyppy on ihan valmis juliste seinälle, ei joutaisi jäädä "vain" netin uumeniin. Täytyy rientää tykkäämään, koska tuo(kin) on menny multa ohi. Kuten moni muukin asia, huomaan kun luin tämän postauksen, että viittaat moneen juttuun, josta mulla ei ole hajuakaan. Nytpä on aikaa pääsiäisenä (ja flunssassa) lueskella ohi livahtaneita uutisia.

Koirien kiinnipitämisestä: järkeä varmaan saa käyttää tässäkin ;) Kuten teittekin. Jos tuntee koiransa ja ympärillä on silmänkantamattomiin ei-mitään, ei kannata riistää vapauden riemua keneltäkään paikalla olleelta. Ainakin itse tekisin samoin, Artun menoa jäällä olis niin hieno katsella :/

Hyppään ihan omantunnon tuskien välttämiseksi yli tekstisi 16 km lenkeistä... mutta palaan lukemaan välittömästi, kun seuraava uutinen ilmestyy =D

Iloista pääsiäistä teidän joukolle!

4. huhtikuuta 2015 klo 17.04 Marja-Leena kirjoitti...

Oikein iloista pääsiäistä sinne teille kaikille. Onneksi herra selvisi ilman leikkuuta!

Onneksi ei tullut jäällä yhtään pupusia vastaan, heh. Minähän olen totaalisesti koirien irtipitoa vastaan, paitsi koirapuistoissa. On minullakin kuvia, kun yksi tuttavani mäykky oli irti täällä kävellessämme ja sanoinkin hänelle, että kuinka uskallat pitää tuota vapaana. Mutta se on vähäsen se irtipito aina jokaisen omalla riskillä. Omistajahan tuntee koiransa. Siksi Ossi ei ole koskaan vapaana, kun mikään nakki ei olisi tarpeeksi hyvä. Siitä näkyisi vain perskarvojen vilaus...

Vitsit, että Eve on kasvanut. Ihan juurihan hän syntyi... Ihanaa pääsiäistä ja terkut Ossilasta.

7. huhtikuuta 2015 klo 11.14 Sari kirjoitti...

Ihania lomakuvia teiltä! Kyllä tuollaiset pitkät lenkit ovat niin mahtavia. Ja muuten mä luin jostakin, että esim. kaupungissa, missä koirien kuuluu olla aina kiinni, niin jäällä saavat kulkea vapaana, koska kaupungin järjestyssäännöt eivät koske vesialuetta. Eli eiköhän ne siellä saa olla vielä näinkin irti. Ja hyvin koulutettu koirahan saa olla irti, jos se pysyy lähellä ja on heti kutsuttavissa luokse. Tätä ei meillä kyllä voi käyttää, kun Ekan vietit metsälle ovat niin kovat, että ensimmäisestä hajusta poika painuisi jonnekin omille retkilleen! Käytämme siis juoksuhihnaa. Mukavia kevätpäiviä!

14. huhtikuuta 2015 klo 21.19 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Mukavia kevätpäiviä kaikille teille! Keli on tällä hetkellä enemmänkin syksyinen, mutta kyllä kai se aurinko ja lämpö vielä joskus hellii...

15. huhtikuuta 2015 klo 21.58 Kirsi N kirjoitti...

Aivan ihania kuvia koko joukko! Hyvältä näytti kun aurinkokin paistoi ja kaikki olivat ihan irti. Ei varmaan ketään haittaa jos vähän saa juoksennella jäällä - ja Assarikin on roolissaan mitä parhain <3 Kiitos päivityksissä, olen jota kuinkin aina vähän myöhässä kommentoimaan, mutta nautin joka kerran kun luen teidän touhuistanne!