Joensuussa tassutellen

Aina samat maisemat, samat hajut, samat naamat... Viikonloppuna tehtiin tuolle narinalle jotain ja käytiin herrojen kanssa kaupungilla. Voisihan siellä käydä useamminkin, mutta samainen reitti tulee ajettua joka arkipäivä työmatkan merkeissä...


Matkaa ei paljon taittunut, mutta hajuja, kokemuksia, ja katseita sitäkin enemmän.  Ja sitten jokunen kuva Joensuusta 18.4.2015.

Ensin vanhan hautausmaan aitauksella mietittiin minne mennään. Koska kaikki oli ilman kiinnitystä, jokainen olisi voinut mennä ihan minne vaan...


Tietyöt ja erilaiset rakennustyömaat ovat näiden mieleen. Jasu olisi mennyt syvemmällekin työhön...


Löysimme vesikioskin, mutta emme vettä. Pisti miettimään...


Jimi olisi jo niin valmis kulkemaan tuota sinistä virtaa pitkin jonnekin...


Pakko vähän maistella kaikkia "kivoja" juttuja.


Ei me vaan enää muisteta mikä tuo patsas oli, jotenkin se liittyi sotaan ja rohkeuteen. Tässä samalla kuunnellaan torilta kantautuvia vaalilupauksia.


Kiire pikkujaloilla...


Ja kiireen loppu. Luolakoira löytää luolan myös keskellä kaupunkia kävellessään vanhan talon ohitse. Ruuhka on heti valmis.


Pakollinen tsekkaus Taitokorttelin sisäpihalla, kaikki kunnossa.


Sen jälkeen hiljentyminen kirkon pihalla. Samalla emännällä menikin sitten housut pesuun. Pyllistelin saadakseni kuvia enkä sitten yhtään tajunnut, että maa allani on vielä kurainen. Mutta onneksi tilanne tallentui edes näin kauniisti.




2 kommenttia:

24. huhtikuuta 2015 klo 8.20 Sari kirjoitti...

Olipas teillä mukava Joensuun reissu. Paljon uutta katseltavaa ja vielä luolakin!

25. huhtikuuta 2015 klo 16.26 Marja-Leena kirjoitti...

Hienoja kuvia sait aikaiseksi, vaikka takamus kuraantui. Hienolta näyttää myös teidän kaupungin kirkko. Tunnustan, etten ole koskaan käynyt Joensuussa. Siellä kun ei asu sukulaisia, eikä tuttavia. Lähinnä Joensuuta olen käynyt Kuopiossa. Ainakin se on siellä päin. Terkut Ossilasta.