Päivällä alkanut lumisade näyttää vain kiihtyvän iltaa ja yötä kohden. Tästä ilosta on Jasu ottanut kaiken irti. Se on kirmannut karvattomalla vauvavatsallaan pitkin pihaa pyöriskellen lumessa.
Isommat Sheriffit tietävät jo ettei ensilumesta kannata innostua, kyllä siihen talveen vielä kerkeää kyllästyä. Mikä olisikaan mukavampaa kuin loikoilu takan ääressä. Mäyräkoiran onneen kuuluu tärkeänä osana myös rentoutuminen hyvässä seurassa.
12 kommenttia:
Jasu-poika, onneksi et asu lähempänä. Voisi olla että takapihalla pyöriskelevä pentunen löytyisi iltana jos toisenakin jonkun muun takan äärestä :)
Suloista tuo maailmaan tutustuminen. Olisipa vielä se aika... ennen noita kainalovaivoja tuossa mitassa, alkaa mennä hermo.
Mai: Jasu varmasti viihtyisi myös teidän takan ääressä. Se vaikuttaa melkoisen innokkaalta, rohkealta ja sosiaaliselta tyypiltä. Niin eikä hätkähdä ensimmäisestä eikä toisesta kiellosta.
Nämä märät kelit ovat kaikkein inhottavinta aikaa kaikille iho-ongelmille. Jonemme ulkoilee kuravaatteissa, mutta siltikin tassut kutisevat ja anturat punoittavat. Mitkään töppöset eivät varmasti pysy vauhdissa ja ulkoillakin pitäisi. Tästä varmaan alkaa sellainen rumba ja vaivakierre ettei rajaa.
Ihana Jasu, nuoruuden innossaan vielä! :D Toisen koiruuden puutteeseen saadaan mekin tänä iltana tänne täydennystä kun Tara, 10v, tulee hoitoon. :)
Meille ei tullutkaan eilen illalla sitä luvattua lunta. Teillä näemmä on jo kunnon kinokset! :D
Jimi ja Jone osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Mukava elämä, joka käsittää ruokaa ja lämpimän petipaikan, on kärkisijoilla. Ollikin viihtyy hyvin petillään leivinuunin vieressä.
Olemme suojautuneet märkiä kelejä vastaan ottamaan käyttöön tassuvahan, joka oli viime talven pelastus pakkasessa halkeileviin tassunpohjiin. Tassuvaha suojaa myös märkyyttä vastaan.
Meillä ei ole lunta ollut kuin muutaman hiutaleen verran. Toivotaan, että kohta tulisi, niin olisi vähän valoisampaa lenkkeillä.
Mäyräkoira se kyllä osaa ottaa ilon irti pienistä asioista, oli se sitten lumessa peuhaaminen tai takan ääressä loikoilu! Ihania! :)
Kerrassaan hellyyttäviä kuvia taas! Meilläkin nähtiin ensilumi toissa päivänä, oli se ihmeellistä! Täällä tosin lunta ei vielä ole ollut maassa juuri edes nimeksi, saas nähdä mitkä on reaktiot kun tulee edes tuo pari senttiä "kunnon lunta" :)
Vanhemmat sheriffit ymmärtävät kyllä mukavuuden päälle, saa sitä tosiaan tarpeekseen lumesta talven aikana :)
Siis voi ei mikä pötkylä! Onnea nallukasta, joka on jo oikeanvärinen ;D
Täälläkin tuo ensilumi kummastutti kovasti, mutta kun sitä oli haisteltu ja maisteltu ja vaarattomaksi todettu, niin sitten päästiin vauhtiin!
Nelli: Jasua kiinnostaa aivan kaikki! Se on niin innoissaan painamassa aina tutustumaan joka kohtaan. Ihanaa nuoruuden intoa. Lisäksi se on hyvin paljon samanlainen kuin Jimi, joten veikkaan sen olevan aika rohkea uusien asioiden suhteen.
Hienoa, että Nelli saa kaverin hetkeksi seurakseen. Siinähän sen sitten jo käytännössä näkee miten kahden kanssa tulee pyörittyä ja pörrättyä ;)
Olli: Isommat kaverit todellakin ovat jokseenkin kovia valittamaan säästä. Kaikki muut paitsi +10 ja pilvetön taivas, on kehno ulkoilusää. Säälittää jo noiden puolesta, sillä nythän se kylmä, tuulinen ja kalsea syksy ja talvi on vasta aluillaan.
Tassuvahaa laitetaankin heti suojaamaan varsinkin Jonen tassuja. Kiitti vinkistä!
Raisa ja Funi: Kun osaisi joskus itsekin nauttia noista elämän pienistä asioista. Se tekisi oman elämänkin paljon helpommaksi, kun ei tarvitsisi murehtia kaikkea sitä mitä ei ole.
Idatoi: Lumi on kyllä jännä juttu. Se jaksaa vielä ihmetyttää minuakin, vaikka on tullut nähtyä jo useammat ensilumet. Onneksi tämä kuitenkin näytti vielä sulavan pois, vaikka rippeet on vieläkin jäljellä.
Ande: Äläs nyt ala väristä... tosin tiesinhän minä, että tämä miellyttää eritoten silmääsi ;) Pötkylä kiittää sängyssään lekotellen jalat taivasta kohden!
Meinasitteko ryhtyä harjoittelemaan tytyn kanssa hiihtoa, sitten kun aika on kypsä?
Juu, takan lämmössä on oikein mukava kölliä. Näinkö oikein, onko Jimillä lippis? Auts, semmoinen puuttu kokonaan vaatevarastostani ;)
Pyry-mäyris: Takka on aivan ihana keksintö, niin koirien kuin omistajienkin mielestä. Sen lämpö on niin ihanaisen pehmeä ja lämmittää mukavasti lenkillä kohmenneita käsiä.
Jimi on sovittanut kaikkia taloudestamme löytyviä hattuja. Päähinettä ei pidetä sentään ulkoillessa, mutta sisällä niillä on kiva pelleillä.
Väri se on mikä ratkaisee ;D Joskus vanhuuden päivilläni otan sitten semmoisen lyhythjalkaisen lyhytkarvaisen Oikean Värisen, ehkä.
Kyllä tuosta elohiirestä olisi tarkoitus latujen kunkku leipoa ;D Ainakin se on osoittautunut hyvin hyvin vikkeläksi ja energiseksi. Tänään oli käynyt päivällä aika pitkäksi niin varmaan ajatteli rakentaa oman hiihtoputken eteiseen. Kun se lumitykki vielä puuttuu, niin aidon lumen korvikkeeksi kokeillaan näin ensihätään superlonsilppua. Tai sitten vain oli herne patjan alla, real princess, you know...
Ande: Eiköhän elohiirestä todellakin kasva latujen kuningatar! Näen tuon superlonsilpun jo sieluni silmissä. On siellä ollut riemukas vastaanotto ja useat hännän heilahdukset eteisessä. Toivottavasti mamma ymmärsi katsoa tilannetta koiran näkökulmasta ;o)
Lähetä kommentti