Mepäs aloitettiin Jonen kanssa uusi harrastus viime sunnuntaina! Tarkoitus olisi siis nostattaa Jonen itsetuntoa ja lopettaa ylenpalttinen räyhääminen tilanteissa joissa on muitakin koiria. No lajimme on tietenkin agility! Ensimmäisen kerran jälkeen jäi lajista ihan hyvä mieli.
Olin jo aiemmin miettinyt ja tuumaillut, että Jone saattaisi tykätä sellaisesta nopeatempoisesta lajista. Ryhmiä ei kuitenkaan oikeastaan ollut loppukesästä. Tämä syksyn ryhmä tuntuu olevan meille ihan sopiva, sillä harrastustoiminta on näin syksystä sellaisella ratsastusmaneesilla. Eli oli sää mikä tahansa ei tarvitse olla tuulessa ja tuiskussa, vaan voi keskittyä itse harrastukseen. Odotankin jo innolla huomista kertaa.
Olin jo aiemmin miettinyt ja tuumaillut, että Jone saattaisi tykätä sellaisesta nopeatempoisesta lajista. Ryhmiä ei kuitenkaan oikeastaan ollut loppukesästä. Tämä syksyn ryhmä tuntuu olevan meille ihan sopiva, sillä harrastustoiminta on näin syksystä sellaisella ratsastusmaneesilla. Eli oli sää mikä tahansa ei tarvitse olla tuulessa ja tuiskussa, vaan voi keskittyä itse harrastukseen. Odotankin jo innolla huomista kertaa.
Mutta siis viime sunnuntain treenien jälkeen käytiin lenkillä Jonen kanssa kahdestaan kaupungilla. Ensin käytiin koirapuistossa, joita vähän vierastan. Puisto oli tyhjä, mutta onneksi mielenkiintoiset hajut olivat jääneet maahan. Jone oli aivan haltioissaan ja luoksetuloista ei ollut tietoakaan. Jossain vaiheessa keksin sitten heitellä keppiä ja johan yhteistyö toimi.
Puiston jälkeen tehtiin vielä sellainen reilu tunnin lenkki ja saaneen ilmoittaa, että meidän kävely meni aivan loistavasti. Muut koirat eivät haitanneet, vaikka parhaillaan molemmin puolin meitä oli kuusi tuntematonta koiraa. Yhdessä vietetty aamupäivä oli siis todella onnistunut ja veikkaan, että Jonekin ymmärsi etten tarkoita mitään pahaa noilla uusilla kokemuksilla.
Kotiin tultuamme olikin sitten aika tarjota laatuaikaa Jimille. Valitettavasti Jimi joutui tyytymään kotoisiin lenkkimaisemiin, mutta se ei näyttänyt haittaavan. Lenkin aikana tehtiin vähän tottista ja todella pitkästä aikaa lenkki suoritettiin fleksillä. Olipa outoa katsoa koiraa kahdeksan metrin päässä, koska nythän olemme lenkkeilleet lyhyillä hihnoilla. Niin sanottu vapaus näytti maistuvan herralle.
Nyt suuntaammekin tästä aamulenkille ja sen jälkeen lähdetään Jasun kanssa kasvattajan järjestämille pentutreffeille. Paikalle on kutsuttu kaikki kennelin mäyräkoirat ja ohjelmassa on leikkiä ja kisoja. Eli illalla onkin sitten varmaan väsynyt pentu kotona. Isompien Sheriffejä en ota mukaani, sillä tämä olkoon nyt sitä laatuaikaa Jasun kanssa. Kolmikkohan toimii hirmu hyvin, mutta välillä on tosi kiva olla jokaisen kanssa yksinkin. Nyt siis ulkoilemaan ja toivottelemme teille kaikille oikein kivaa viikonloppua!
2 kommenttia:
Hienoa, että jokainen poika saa välillä omaa aikaa emännän kanssa.
Ja on vaan tuo teidän Jone sitten komea poika!
Olli: Kieltämättä on kiva touhuta välillä jokaisen kanssa vain kahdestaan. Silloin pystyy keskittymään parhaiten uuden oppimiseenkin. Tai lähinnä itse pystyn palkkaamaan silloin oikealla kohtaa.
Jone kiittää saamastaan huomiosta.
Jonen näyttelythän alkoivat vaatimattomasti Rop-pennun tittelillä. Sen jälkeen tulleet kaksi H:ta onkin olleet pettymyksiä.
Lähetä kommentti