KolmikkoVoihan himskatti oli ensimmäiset sanat katsottuani Itä-Suomen Mäyräkoirien lehtistä. Olisimme nimittäin voittaneet Jimin tuloksilla vuoden 2009 mejä-koira tittelin, jos olisin laittanut hakemuksen menemään. Kaikkein huvittavinta / kauheinta tässä on, että saimme kaavakkeen kotiimme. Isännälle sanoin ettei varmaan kannata laittaa edes hakemusta menemään, sillä Jimi saisi 24 pistettä mejän tuloksista. Ei olisi kuitenkaan vaatinut meiltä kuin täyttää kyseinen kaavake ja laittaa se sähköpostitse eteenpäin.
Arvatkaapa ottiko päähän, kun katsottuani vuoden 2009 tuloksia tittelin oli voittanut Turre 22 pisteellä? No aivan varmasti. Me oltaisiin saatu mainetta ja kunniaa Jimin tuloksilla. Kotiinkin olisi näyttänyt tulevan helkatin iso pysti. Eihän tätä harrasteta pystien takia, mutta siltikin, se olisi ollut hieno tunnustus Jimille joka on muuten karvanlaadun takia väliinputoaja (Kennelliitto ei ole vieläkään ottanut kantaa kysymykseeni karvanlaadun vaihtamisen suhteen, ovat miettineet asiaa kolme viikkoa). Onneksi voittaja sentään oli tuttu koira, mutta siltikin. Hienoa mainostahan se olisi ollut myös kennelille ja nyt sitten siellä Heliäkin harmittaa. Niinpä. Oli tarkoitus ottaa tuleva kesä rauhallisesti, mutta ehei, nyt yritetään päästä kaikkiin kokeisiin. Ja saatte uskoa, että meidän koirat hakevat tästä edes jopa parhaimman raja- ja poliisikoiran titteliä :)
Tosin mitäpä sitä näillä titteleillä ja tuloksilla tekee. Pitäisi olla iloinen, sillä koirat ovat terveitä ja suhteellisen helppoja ystäviä. Ystäväni loistava dobberi jouduttiin laittamaan ikuiseen uneen kuluneella viikolla terveydellisistä syistä. Otamme osaa tätäkin kautta erään esikuvamme Igorin poismenoon, ja olemme mukana perheen suuressa surussa.
Lehtisen mukana oli samaan kuoreen laitettu myös heijastinliivi. Varmaan oli jokin lohdutuspalkinto niille tyhmille jotka eivät osanneet ilmoittaa koiransa tuloksia. Jonekin olisi pärjännyt näyttelystä saamillaan 10 pisteellä... Tämä olikin ihan jees yllätys, mutta valitettavasti se ei nyt ehkä päässyt siihen arvoon johon sen olisi pitänyt... ymmärtänette varmaan.
Tosin mitäpä sitä näillä titteleillä ja tuloksilla tekee. Pitäisi olla iloinen, sillä koirat ovat terveitä ja suhteellisen helppoja ystäviä. Ystäväni loistava dobberi jouduttiin laittamaan ikuiseen uneen kuluneella viikolla terveydellisistä syistä. Otamme osaa tätäkin kautta erään esikuvamme Igorin poismenoon, ja olemme mukana perheen suuressa surussa.
Lehtisen mukana oli samaan kuoreen laitettu myös heijastinliivi. Varmaan oli jokin lohdutuspalkinto niille tyhmille jotka eivät osanneet ilmoittaa koiransa tuloksia. Jonekin olisi pärjännyt näyttelystä saamillaan 10 pisteellä... Tämä olikin ihan jees yllätys, mutta valitettavasti se ei nyt ehkä päässyt siihen arvoon johon sen olisi pitänyt... ymmärtänette varmaan.
Mäyräkoiran kuvalla painettu heijastinliivi, kokoa lainapeite
Edessä on myös logo. Tartteekin ehdottaa jos saisi yhdistykselle koulutusliivejä.
2 kommenttia:
No voehan räkä! Kylläpä kävi harmittava mokaus. Onneksi sheriffit eivät kuitenkaan tarvitse pystejä osoittaakseen olevansa koirien parhaimmistoa!
Mäykkyliiton pitäisi valmistaa mäykkyaiheisia treeniliivejä. Me ainakin haluttais semmonen.
No niin kävi ihan oikee moka. Tästä ilmeisesti huomaa, että on vasta koiraharrastuksen aloittelija eikä ilmeisesti usko omaan koiraansa. Toki tottahan se on ettei pystein koiran paremmuutta ratkota, mutta siltikin. Tuskin tämän vuoden kokeisiin edes päästään ja toisaalta tuskin niistä ainakaan tulosta tulee, mikäli sitä lähdetään jahtaamaan.
Aattelin viikonloppuna tutkailla tuota treeniliivi asiaa ja ottaa sitten I-S mäykkyihin yhteyttä. Kerran on jo muutakin painettua tavaraa niin miksikäs ei voitaisi tehdä treeniliivejäkin. Noutaja porukan kautta saisi toki, mutta selässä olisi sitten "väärä" rotu edustettuna.
Mäykky foorumillahan jossain vaiheessa puitiin asiaa kans. Ilmeisesti asia jäi kiinni, kun eivät osanneet päättää tuleeko selkään minkä karvanlaadun omaava yksilö.
Lähetä kommentti