Muistaakseni lupasin niitä kuvia lomaviikoltamme. Saamattomuus on kyllä valitettavasti vaivannut pahemman kerran, mutta tässä näitä kuvia tulee nyt sitten. Tosin vain muutama, sillä muistikortti ei tahtonut tehdä yhteistyötä.
Meidänhän oli tarkoitus mennä Jimin kanssa loman aloittajaisiksi Kennelliiton järjestämälle Kaverikoira kurssille. Kävi kuitenkin niin ettemme päässeet alkua pidemmälle. Emme nimittäin kelvanneet mukaan, koska emme olleet valmiita vierailuihin niin tiheässä tahdissa kuin olisi pitänyt (ainakin 1 kerta/kk).
Loman aloittaessa oli siis todella "mukavat" ulkoilusäät, tiet olivat sohjossa, jäässä ja kaikessa muussa. Ainoa oikea kenkävalinta siis olivat Kontiot piikeillä. Erittäin seksykästä siis!
Viikko siis kului lähinnä ulkoillessa ja niitä kuivempia reittejä etsiessä. Eräänä aamuna siis pakkauduimme autoon ja lähdimme kohti kaupunkia. Kävelimme sinä aamuna herrojen kanssa noin kolme tuntia uusia asuinalueita katsellen. Jimi olisi jaksanut kävellä koko kaupungin halki, mutta nuoremmat alkoivat jo tylsistyä.
Jonella meni ihastellessa hajuja sekä maisemia.
Jasu puolestaan otti jokaisen pysähdyksen levon kannalta.
Eräällä puolestaan oli kiire. Jimin ensimmäinen vuosi vietettiin näillä nurkilla ja kaverihan tunnisti aivan selvästi osan paikoista.
Satuimme myös kävelemään tyhjän koirapuiston ohitse. Tilaisuus oli siis käytettävä hyväkseen, ei muuta kuin kaverit häkkiin ja vapaaksi. Tehtiin puistossa luoksetuloja ja juoksenneltiin iloisesti sinne & tänne.
Jossain vaiheessa reilun kymmenen kilometrin päivälenkit rupesivat käymään Jasun ja Jonen tassuihin. Jasun kynsi kului yhden lenkin päätteeksi aivan loppuun ja vuoti verta kohtalaisen paljon. Seuraavan päivän lyhyellä lenkillä samainen kynsi aukesi jälleen. Onneksi puhdistus ja lepo auttoivat. Jonen varpaanvälit puolestaan ryhtyivät punoittamaan ja niihin tuli haavoja. Ostin Jonelle tossut ja kaverihan tykkäsi niistä. Näistä tossuista tulee sitten jossain vaiheessa oma juttunsa, mutta näiden tossujen ansiosta pääsimme pahimpien rapakelien yli.
Toisten parannellessa tassujaan Jimin lenkitys kuitenkin piti hoitaa kaverin vaatimalla tavalla. Niinpä sitten lähdimmekin Jimin kanssa pyöräilemään. Ostin urheiluhullulle sellaiset
Husky-valjaat sitten kaiveltiin kuuden metrin fleksi sekä pyörä ja lähdettiin. Jimin kanssa pyöräily onnistuu tosi hyvin, sillä kaveri osaa mm. käskyt vasen, oikea, seis ja rauhallisesti, myös ohitukset toisten koirien kanssa menivät äänettömästi. Suurin ongelma oli se etten tahtonut pysyä 24 tuumaisella Onnillani koiran perässä.
Lomalla tutustuttiin ja leikittiin myös uusien kavereiden kanssa. Tässähän onkin aiheet kauheeseen painajaiseen, mutta...
...hyvinhän se kahden ison irtokoiran tapaaminen sujui. Toinen oli poika (kuvassa) ja toinen oli tyttö, tästähän ei kuvaa sitten ollutkaan. Otin hiljaisesta kohtaamisesta videota, mutta en edes yritä sitä nyt tähän lisätä, sekin tulee sitten myöhemmin kun Vimeo saa sen käsiteltyä :)
Kevään aurinkoisina päivinä tuntui, että kesä alkaa olla jo ovella. Jimikin huomasi tämän ja tahtoi jäädä seuraksi isäntäväen vaihtaessa autoihin renkaita.
Viikossa siis päästiin suurimmasta osasta lunta, jäätä ja lätäköitä, myös kengät vaihtuivat kevyempiin. Suosittelen ehdottomasti näitä tämmöisiä
Avi-motionin keinukenkiä. Ainakaan minun jaloissa keinuminen ei todellakaan ole tehnyt pahaa. Tosin nykyisin lenkit hoituvat aika hitaaseen tahtiin, sillä kevät on saanut herroihin jonkun ihmeellisen jarruvaihteen. Muutaman kerran mummot ovat painaneet ohitsemme, noloa... Joka tapauksessa mukavaa Pääsiäisen odottelua!
