Pyörähdimme tänään Jimin kanssa Kuopion Sorsasalon raviradalla. Raviradalla on käynnissä perjantaina alkanut ja huomenna päättyvä Sawo Show. Ravirata oli peittynyt myyntikojuista, teltoista, häkeistä, ihmisistä sekä tietenkin koirista. Muistaakseni pe-su koiria kyseisessä tapahtumassa oli ennustettu olevan 12000 kappaletta koiria. Kieltämättä alueelle astuessani suu meinasi loksahtaa auki. Omalla näyttelykokemuksella tapahtuma oli todella mittava. Järjestelyt toimivat oikein hienosti ja kaiken tarvittavan löysi hyvin. Ainoa vaikeuttava asia oli helle. Me olimme paikalla jo ennen yhdeksää ja saimmekin paikan varjoon kehän reunalle. Sitten oli aika lähteä "aamulenkille" katsomaan ympäristöä ja syömään aamupala. Ravirata oli ihanan väljä ja +22 astetta oli sopiva.
Aamun aikana paikalle hilautui ihmisiä koirineen ja meininki alkoi vähän kauhistuttaa. Jimin hermot kyllä kestivät aivan loistavasti. Se haukahti ainoastaan pari kertaa. Aamupäivän aikana lämmintä kuitenkin oli jo jossain vaiheessa tuskallisesti. Vaikka kehämme oli varjossa, tiiviissä tunnelmassa oli melkoisen puuduttavaa oleskella. Jimi onneksi osasi ottaa rennosti nukkuessaan kopissa, ei näyttänyt kaveria paljonkaan hermostuttavan. Veikkaan omankin rentoutumisen olleen hyvin pitkälti Jimin ansiota.
Niin siis ennen kehiähän me selvittelimme valmiiksi sen siirron lyhytkarvaiseksi. Nyt meillä on sitten kaksi lyhytkarvaista mäykkyä! Päätöshän on peruuttamaton, sillä paperit Kennelliitttoon lähtivät suoraan näyttelystä ja itse joudun sitten vielä lähettämään rekisteriotteen postitse.
Mittaus oli ennalta määrätty kreikkalaiselle Dimitris Antonopoulokselle, joka ei asiaan meinannutkaan ottaa mitään kantaa. Se vaan jankkasi koosta, mutta lopuksi sitten tuli hipelöimään Jimin karvaa. Päästä koira on lyhytkarvainen ja selästä karkkari, mutta siirto tuli. Huokaisin helpotuksesta, sillä ainakaan meille ei siinä vaiheessa ollut vielä naurettu. Tosin tuomari tuli sanomaan minulle: "No breed". Eli ilmeisesti kävi ivailemassa ettei Jimille löytyisi rotua koko koiramaailmasta.
Sitten odoteltiin ja välillä katseltiin mäykkyjen esityksiä, välillä siinä sivussa viereisiä kehiä. Seuranani olleen Henrietan kanssa katsottiin myös ihmeissämme näiden "karjalan neitojen" koirien käsittelyä. Kyllä venäläinen koiraharrastus näyttää olevan bisnestä, eikä koiraa näytetä juuri arvostettavan. Ei voi tietysti yleistää, mutta eräskin omistaja näytti niin kilpailuhenkiseltä ettei kyllä jäänyt kenellekään epäselväksi mitä oli tultu hakemaan. Koira nostettiin hihnasta pöydälle ja kävelytyksessä ei juuri nameja käytetty. Parhaimman ruusukkeen saadessa handlerin ilme oli edelleen kuin ympärillä olisi haissut silkka p*ska.
Oma vuoromme tuli siis lyhytkarvaisten käyttöluokassa. Siihen olikin ilmoitettu tasan yksi koira joten sekin sai vähän kokea kilpailua, kun Jimi tupsahti vierelle. Kyllähän se jo alussa tiedettiin ettei meillä ole mahkuja, mutta myönnän odottaneeni sitä H:ta. Valitettavasti se jäi kuitenkin haaveeksi, vaikka koira käyttäytyi kuin enkeli. Kävely meni aivan mallikkaasti, seisonta pöydällä onnistui hyvin. Eläinlääkärillä rampannut Jimi ei paljon kopeloinnista hätkähtänyt. Lisäksi seisonta kehässä meni mielestäni hyvin, eikä Jimi tehnyt kaikkia temppujaan yhdestä käskystä, kuten harjoituksissamme meni.
Ja tässäpä sitten tulee se tärkein, eli portugalilaisen Jose Homem de Mellon tuomio:
"Not typical color for the breed. Nice head and expression. Good reach of neck. Deep chest, correct front. Ribcage could have better shape. Nice topline. Correct rear angulations. Moves freely. In my opinion this is wirehaired, not smooth haired".
Ja siitä vapaa suomennos ihmiseltä joka ei ole näyttelysanastoon tutustunut:
"Ei rodulle tyypillinen väri. Hyvä pää ja yleisilme. Hyvä niska. Syvä rinta, edestä oikeanlainen. Rintakehä voisi olla paremman muotoinen. Hyvä ylälinja. Oikeanlainen takakulmaus. Liikkuu vapaasti. Mielestäni karkeakarvainen, ei lyhytkarvainen".
Niin ja tässä vaiheessa sitten tuli armoton vitsaustus, toisen tuomarin mielestä koira oli enemmän lk ja arvostelevan mielestä enemmän kk. Noh täytyy kattoo missä se Marit Kärde on seuraavan kerran ja käydä kokeilemassa uudelleen. Viimeksihän Jimi oli aivan selvästi hänen mielestään lyhytkarvainen.
Nyt kohti uusia haasteita ja odottelemaan milloin paperit tulevat Kennelliitosta ja miten Jimi ottaa uuden identiteettinsä. Tässä vielä muutamat kuvat näyttelystä, pahoittelen laatua. Pikkuisen digikameran zoomi ei riittänyt ja niinhän kuvista tuli tämmöisiä:
Aamun aikana paikalle hilautui ihmisiä koirineen ja meininki alkoi vähän kauhistuttaa. Jimin hermot kyllä kestivät aivan loistavasti. Se haukahti ainoastaan pari kertaa. Aamupäivän aikana lämmintä kuitenkin oli jo jossain vaiheessa tuskallisesti. Vaikka kehämme oli varjossa, tiiviissä tunnelmassa oli melkoisen puuduttavaa oleskella. Jimi onneksi osasi ottaa rennosti nukkuessaan kopissa, ei näyttänyt kaveria paljonkaan hermostuttavan. Veikkaan omankin rentoutumisen olleen hyvin pitkälti Jimin ansiota.
Niin siis ennen kehiähän me selvittelimme valmiiksi sen siirron lyhytkarvaiseksi. Nyt meillä on sitten kaksi lyhytkarvaista mäykkyä! Päätöshän on peruuttamaton, sillä paperit Kennelliitttoon lähtivät suoraan näyttelystä ja itse joudun sitten vielä lähettämään rekisteriotteen postitse.
Mittaus oli ennalta määrätty kreikkalaiselle Dimitris Antonopoulokselle, joka ei asiaan meinannutkaan ottaa mitään kantaa. Se vaan jankkasi koosta, mutta lopuksi sitten tuli hipelöimään Jimin karvaa. Päästä koira on lyhytkarvainen ja selästä karkkari, mutta siirto tuli. Huokaisin helpotuksesta, sillä ainakaan meille ei siinä vaiheessa ollut vielä naurettu. Tosin tuomari tuli sanomaan minulle: "No breed". Eli ilmeisesti kävi ivailemassa ettei Jimille löytyisi rotua koko koiramaailmasta.
Sitten odoteltiin ja välillä katseltiin mäykkyjen esityksiä, välillä siinä sivussa viereisiä kehiä. Seuranani olleen Henrietan kanssa katsottiin myös ihmeissämme näiden "karjalan neitojen" koirien käsittelyä. Kyllä venäläinen koiraharrastus näyttää olevan bisnestä, eikä koiraa näytetä juuri arvostettavan. Ei voi tietysti yleistää, mutta eräskin omistaja näytti niin kilpailuhenkiseltä ettei kyllä jäänyt kenellekään epäselväksi mitä oli tultu hakemaan. Koira nostettiin hihnasta pöydälle ja kävelytyksessä ei juuri nameja käytetty. Parhaimman ruusukkeen saadessa handlerin ilme oli edelleen kuin ympärillä olisi haissut silkka p*ska.
Oma vuoromme tuli siis lyhytkarvaisten käyttöluokassa. Siihen olikin ilmoitettu tasan yksi koira joten sekin sai vähän kokea kilpailua, kun Jimi tupsahti vierelle. Kyllähän se jo alussa tiedettiin ettei meillä ole mahkuja, mutta myönnän odottaneeni sitä H:ta. Valitettavasti se jäi kuitenkin haaveeksi, vaikka koira käyttäytyi kuin enkeli. Kävely meni aivan mallikkaasti, seisonta pöydällä onnistui hyvin. Eläinlääkärillä rampannut Jimi ei paljon kopeloinnista hätkähtänyt. Lisäksi seisonta kehässä meni mielestäni hyvin, eikä Jimi tehnyt kaikkia temppujaan yhdestä käskystä, kuten harjoituksissamme meni.
Ja tässäpä sitten tulee se tärkein, eli portugalilaisen Jose Homem de Mellon tuomio:
"Not typical color for the breed. Nice head and expression. Good reach of neck. Deep chest, correct front. Ribcage could have better shape. Nice topline. Correct rear angulations. Moves freely. In my opinion this is wirehaired, not smooth haired".
Ja siitä vapaa suomennos ihmiseltä joka ei ole näyttelysanastoon tutustunut:
"Ei rodulle tyypillinen väri. Hyvä pää ja yleisilme. Hyvä niska. Syvä rinta, edestä oikeanlainen. Rintakehä voisi olla paremman muotoinen. Hyvä ylälinja. Oikeanlainen takakulmaus. Liikkuu vapaasti. Mielestäni karkeakarvainen, ei lyhytkarvainen".
Niin ja tässä vaiheessa sitten tuli armoton vitsaustus, toisen tuomarin mielestä koira oli enemmän lk ja arvostelevan mielestä enemmän kk. Noh täytyy kattoo missä se Marit Kärde on seuraavan kerran ja käydä kokeilemassa uudelleen. Viimeksihän Jimi oli aivan selvästi hänen mielestään lyhytkarvainen.
Nyt kohti uusia haasteita ja odottelemaan milloin paperit tulevat Kennelliitosta ja miten Jimi ottaa uuden identiteettinsä. Tässä vielä muutamat kuvat näyttelystä, pahoittelen laatua. Pikkuisen digikameran zoomi ei riittänyt ja niinhän kuvista tuli tämmöisiä:
4 kommenttia:
Tuomari näytti ihan Tohtori Sykeröltä! :) Ensi kerralla sitten paremmin. Nämä karva-asiat ovat niin mielipidekohtaisia, että koskaan ei tiedä mitä tuomari sanoo. Harmi että nyt kävi näin. :/
Nelli: Niin muuten näyttääkin! Ilmankos en edes älynnyt jännittää miestä :)
Todella harmi, jotta meille kävi jälleen näin. Jimi olisi mielestäni käytöksellään ansainnut enemmänkin kuin T:n. Eikähän arvostelussakaan tainnut olla muuta vikaa kuin viimeisessä lauseessa. Miksei koiraa voisi arvostella karvoihin katsomatta? Täytyy vaan kerätä rohkeutta ja katsella tulevia näyttelyitä, josko se H vielä olisi jossain vaiheessa mahdollinen. Mitään kiirettähän ei ole, sillä eihän me olla Jimin kanssa mejäiltykään vielä tällä kaudella yhtään tulosta saati koetta.
Tuo on kyllä niin harmittavaa, ettei tuomarit eivät sen vertaa ymmärrä, että antaisivat sen H:n Jimille. Säännöt on tietenkin sääntöjä, mutta luulisi tuomareilla olevan sen vertaa hoksottimia, että keksisivät mitä olette tulleet sinne näyttelyyn hakemaan (ja kun koko muu arvostelu on pelkkiä kehuja).
Menee taas kauheaksi vouhottamiseksi, mutta en edes ymmärrä miksi se riista on niin kamalan paha väri lyhytkarvaisella... Eihän se koira siitä väristä kärsi.
Mauri: Olisi ollut mukava tietää olisiko H tullut, jos rotua ei olisi vaihdettu. Kieltämättä kyllähän tuo vähän raivostutti, mutta eihän se tuokaan tuomio ole pelkästään tuomarin vika. Toisaalta olisiko se ollut siltä pois, jos olisi sen meille antanut. Ehkä vielä joskus löydämme tuomarin joka ei niin välitä miltä koira näyttää :) Täytyy varmaan etsiä miestuomari ja uhkea blondi handlaamaan, jos se sitten irtois.
Lähetä kommentti