Matoisat synttärit

Jimi täytti tänään kaksi vuotta, eli pojan pitäisi olla nyt aikuinen. Onneksemme Herra Nakki ei koe itseään vielä liian vanhaksi pennun kanssa touhuiluun. Jimi näyttää esimerkkiä jokaisessa asiassa, ja pieni Jone näyttää ihastelevan toisen tapoja. Muutamia tapoja Jone on omaksunut jo pelkästään mallia katsoen.

Nuorempi sheriffi nukkui sen aikaa, kun vanhempi sheriffi nautti omasta synttärilahjastaan, juoksulenkistä. Pojista on muodostunut sellainen paita&peppu-tiimi, ettei kohta mihinkään voi lähteä ilman toista. Jimille tekee hyvää välillä olla yksin lenkillä, nauttien täydestä huomiosta. Jone on vastakohtaisesti vähän laiskanpuoleinen ulkoilija, tarpeet tehdään kiireellä ulos ja sitten nopea spurtti ulko-ovelle odottamaan sisälle menoa. Jimi on siinä vaiheessa vasta kerinnyt mieltyä ulkoiluun, eikä voi millään käsittää, että ulkona käydään vaan tekemässä tarpeet. Jimin "häh, tässäks tää nyt oli?"-ilme on näkemisen arvoinen.

Synttäreitä juhlitaan huomenna vähän isommin, kahvitellaan pullan kera. Tänään Jimiä on hemmoteltu tavallista enemmän. Aamulenkki käytiin pitkänkaavan mukaan, ja Jimin päivällinen oli herkkuannos Teema-lautaselta. Sitten lahjana oli tietenkin vauhdikas lenkki isännän kanssa.

Synttärisankarille ostettiin lahjaksi paketillinen siankorvia, joista paljastuikin yllätys. Pakkausta kaappiin laittaessa silmiin osui jotain liikkuvaa. Paketti sisälsi tavallista lihaisampia korvia, sillä pussissa vilisti muutama matonen. Pakkaus lensi samantien ulos viettämään pakkas-yötä. Tänään kyseisen tuotteen valmistaja, Oskutuote, sai käsiteltäväkseen reklamaation. Firmasta jäi varsin matoinen maku suuhun, sillä asiakaspalvelu (jos sitä edes oli) tökki pahasti. Kuulemma korvat ovat koiralle ihan kelpaavia, vaikka siellä matoja vilisisikin. Voi olla niinkin, mutta jotenkin ajatus matoisista korvista ei kuulostanut herkulliselta. Maksavana asiakkaana sitä odottaa tuotteelta jonkinlaista laatua...ja mikä mielenkiintoisinta, missään vaiheessa puhelua firma ei pahoitellut tilannetta. Päinvastoin, kuulosti siltä, ettei asiassa ole mitään ihmeellistä! Vastahakoisesti sentään kysyi sheriffien osoitetta, että laittaavat uuden paketin matoj...korvia tulemaan. Jotenkin on sellainen fiilis, ettei sieltä mitään tule. Seurataan tilannetta, kuulette kyllä kuinka käy. Joka tapauksessa, tämä perhe boikotoi Oskutuotetta tästä eteenpäin.

Tällaista näin synttäri-päivänä, nyt jalat lepoasentoon kuten nelivedoilla on jo viimeiset puoli tuntia ollutkin.

9 kommenttia:

19. maaliskuuta 2009 klo 21.17 Marja J kirjoitti...

PALJON ONNEA JIMI!

Voi, että unohdin sittenkin Jimin synttärit, vaikka muistin kyllä, että maaliskuussa ne olivat! On tainnut tämä pentujen odotus viedä kaiken huomion. Nyt on kaikki valmiina, kun vaan tuo Paksu-Mamma alkaisi niitä työntämään. Tänään maistui vielä ruoka ja pienet juoksuspurtitkin.

Mukavaa kevättä Jimille ja pikkuveljelle, toivottavat Pyry-velipuoli ja muu sakki

20. maaliskuuta 2009 klo 20.35 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Jimi kiittää onnitteluista!
Siinä se pieni vintiö on kasvanut, kuuliaiseksi koirakansalaiseksi. Ja heti otettiin sitten toinen haaste Jonen myötä vastaan. Tästä ei varmaan tule mitään toko-koiraa, mutta samapa tuo. Kunhan kaikkien elämä vaan on hauskaa.
Onnea Noran odotukseen, toivottavasti syntyy paljon terveitä vilperöitä.
Aurinkoista kevättä jokaiselle!

20. maaliskuuta 2009 klo 22.09 Kirsi N kirjoitti...

Onnea Onnea Jimille! Hienosti on poika ottanut pikkuJonen perehdytykseen tyyliin "näin eletään tässä laumassa". Olen ylpeä kummilapsestani, ja uskon vahvasti siihen että jos Jonella hernettä matkimiseen riittää, emännän ja isännän pennun ohjaus helpottuu. Toki Jimillä on omia viehättäviä käyttäytymistapoja, joita ei välttämäti jaksa katsoa toisen kanssa, tarkoitan itkuvirttä ja saissen maistelua, mutta Jimi ei käyttäytyne yhteisillä lenkeillä (sitten kun Jone on mesessä) kuten ennen. Nyt on kamu mukana, jolle pitää näyttää mallia ja pitää silmällä. Se mitä olen kuullut, isoveli on taustalla ja pikkukäpy viilettää tiettyyn pisteeseen asti. Sitten Jimi kertoo miten pitää toimia. Onhan hän saanut koulutuksen jo kertaalleen. Jonen boheemiluonne voi olla Jimille kova luu niellä, mutta Jone oppii rajansa aikanaan. Samoin kuin sen miten tärkeää on toimia laumassa ja sääntöjen mukaan. Tämä vuodatus näin amatöörin näkökulmasta :)

21. maaliskuuta 2009 klo 16.07 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Hyvin on amatöörillä samankaltaiset ajatukset kuin emännälläkin, joka on siis yhtä amatööri. Jonesta tulee varmasti ajan kanssa hieno koira. Onhan se sitä jo nytkin, mutta boheemiin elämäntyyliin ja luonteeseen tulee tottua. Nythän on totuttu tiukkaan saksalaiseen linjaan... =)

Aamulla nautiskeltiin koko porukan kesken sängyssä, ja voi sitä tyytyväistä tuhinaa...kaikille uni maistui niin hyvin, ja minäkin sain univelkani nukutuksi. Aivan loistavaa!

21. maaliskuuta 2009 klo 23.59 Anni kirjoitti...

UH.... No jos ostan possukorvia, niin odotan saavani pelkkiä possunkorvia, en höysteenä matoja... Kumma homma, miten muutamat suomalaiset (!) firmat menevät tälle linjalle. Vaikka koira ei tarvitsekkaan sitä parasta A-luokkaa, niin jokin raja se on oltava. Terveisin nimim. "Kennelrehun ex-asiakas"

Myöhästyneet onnittelut Jimppaselle! 2 vuotta on hieno ikä! Hieman jo järkeä, mutta vauhti pysyy samana.

Rapsutukset myös pikkunakille!

25. maaliskuuta 2009 klo 20.53 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Kiitos onnitteluista!

Possunkorvia ei ole vielä Oskutuotteesta kuulunut, mutta onneksi myyjäliike antoi uuden korvasäkin pahoittelujen kanssa. Lämmitti edes vähän... mutta tuottajan pisteet ropisivat silmissä. Tosin uudet korvat ovat jo olleet pakkasessa ja nyt vaan jännitetään ilmestyykö niihin matoja. Jos ei niin syödään pois, tai siis Jimbo syö.

Mukavaa kevättä!

ps prinssinakki voi&kasvaa hyvin!

10. huhtikuuta 2009 klo 21.25 Iina Vee kirjoitti...

Aika kamala tuo mato-juttu. Itse varmaan olisin seonnut jos olisin löytänyt matoja siankorvista!:D Meillä Nelli syö Racinelin luita ja herkkuja. Tuotteiden tehdas sijaitsee Loimaalla ja tähän asti on ollut vain hyvää sanottavaa firmasta. :) Dental-tuotteetkin maistuvat neidille tosi hyvin kun taas beat friendin vastaavat eivät jostain syystä tyttöön uppoa. :)

Miten Jimi muuten suhtautui uuteen tulokkaaseen ensimmäisenä päivänä? Oliko mustasukkaisuutta havaittavissa? :)

t. Nelli ja Iina
ps.Myöhastyneet synttäri-onnittelut!

13. huhtikuuta 2009 klo 11.45 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

Kiitos onnitteluista!

Matoiset korvat olivat melkoinen järkytys. Pojat olisivat varmasti ne syöneet, mutta kyllä me kuluttajana oltiin vihaisia. Onneksi saatiin korvaukseksi tuplaten korvia. Jimi on todella huono syömään, mitä jalostetumpi ruoka sitä huonommin se kelpaa. Jone puolestaan syö mitä vain, tälläkin hetkellä se kaluaa Jimin puristeluiden jämiä.

Pojat ovat ystävystyneet todella hyvin. Ei olisi uskottu sen näin menevän. Me pidettiin Jimiä vähän tosikkona ja leikkimättömänä, mutta hyvin se on jaksanut nujuta pienen kanssa. Jimi kärsii aika paljon univelasta, ja yleensä silloin jo Jonen läsnäolo ärsyttää. Mutta mistään ei ole tappeluita tullut. Onneksi eikä toivottavasti tulekaan.

13. huhtikuuta 2009 klo 11.46 Sheriffit ja palvelusväki kirjoitti...

No kyllähän tuo matoisuus vähän järkytti, mutta pahimmasta ollaan selvitty. Saatiin korvaukseksi uusia korvia tuplaten =) Jimi on todella huono syömään. Mitä jalostetumpi ruoka, sitä huonommin se kelpaa. Luita se ei osaa syödä ollenkaan. Possunkorvat ja saparot ovat ainoita jotka maistuvat. Jone puolestaan syö mitä vain. Nytkin se kaluaa Jimille pentuna ostettuja puristeluita.

Pojat ovat ystävystyneet todella hyvin. Välillä kinaa tulee jopa toisen naaman näkemisestä, mutta yleensä Jimi on silloin todella väsynyt, ja Jone änkää aivan iholle. Ei me olisi uskallettu toivoakaan, että he näin hyvin tulevat toimeen keskenään. Toivottavasti tilanne ei muutu Jonen aikuistumisen myötä.

Kiitos onnitteluista!